Pron strategian seurantamittarit

Taustaa ja tuloksia

Pron tutkimuspalvelut / Petri Palmu

Esitys Pron edustajistoon (24.11.2017)

Esc = Sisällysluettelo, Navigointi: sivun oikea alanurkka, nuolinäppäimet, Page Up/Down ja sipaisut. F11 = koko ruudun näyttö.

Työttömyystilanne Prossa

Tämä on osion ainoa dia (ei nuoli alas-/ylöspäin navigointia).

Mitä, miksi, miten?

Jäsenkunnan yleiset hyvinvointitavoitteet ovat toisaalta yksilön ja toisaalta liiton hyvinvointia.

Kun em. liittyviä "muuttujia" ja niiden välisiä relaatioita (=yhteyksiä) mitataan ja analysoidaan, niin mieliin "tunkeutuvaa" tiedollista epävarmuutta, väärinkäsityksiä, ... voidaan merkittävästi vähentää päätöksenteko- ja toimintavaiheessa.

Hyvällä datalla ja sen käytöllä toimintakulttuuri muuttuu luonteeltaan ennakoivaksi

Mittareiden jäsentäminen tärkeätä

  • Hyvinvoinnilliset loppumittarit (esim. hyvä henkinen tila, fyysinen toimintakyky, riittävä taloudellinen toimeentulo, hyvä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden olotila, riittävä turvallisuuden tunne,... )
  • joiden lopputulema (ajassa) riippuu:
  • Tuotosmittarit (suoritteiden määrä, tessien (käyttö)määrä, palkka e/kk, liikevaihto, jäsenmäärä, jäsenmaksutulot, pidetyt lomat, rikkonaisten työsuhteiden osuus, sairauspäivät, irtisanotut,...)
  • Prosessimittarit eli tekeminen (työpaikkatoiminta, poliittinen vaikuttaminen, työnteko, jäsenhankinta, töiden haku, johtaminen, lepääminen, oppiminen, tessin soveltaminen, yt, ...)
  • Systeemejä kuvaavat mittarit (koulutus-, palkkausjärjestelmät, työvälineet, verkostot, valtarakenteet, lait, tes, tuotantoteknologia, funktiot/reseptit/kaavat, Pron strategia,...), (mitä-miten)
  • Ajallisia ja toimintarajoitteita kuvaavat mittarit
  • Ihanteita, arvostuksia ja haluja kuvastavat syvästi subjektiiviset mittarit (mitä-miksi)

Toimintajärjestelmä

Toiminnan jäsentäminen Engeströmin mallilla

Konkreettinen esimerkki Pron strategisesta tavoitteesta?

Yleinen pohja, sopii kaikkeen toimintaan

Kokonaistoimintasysteemi koostuu osajärjestelmien verkostosta tai ketjuista

Panos-tuotos-järjestelmä

On useita "visuaalisia" tapoja lähestyä strategian seurantaa ja toimintaa verkostona ja ajallisena kiertokulkuna.

Mistä tietää, mitä mitata?

  • Pron strategiassa on määritelty jäsenten hyvinvointitavoitteet, kohteet ja työelämän systeemejä, joihin vaikutetaan jäsenkunnan kannalta myönteisesti.
  • Perussisällöt on valittu kokemuksen, aiemmat tutkimuksen ja teorian, mielikuvituksen, ... perusteella
  • Vaikuttamiskohteille on rakennettava em. toimintajärjestelmän tapaisia ajatusmalleja, joiden kriittisiä osia tulee mitata riittävästi.
  • Uusi ymmärrys ja uudet datalähteet voivat vaikuttaa mitattaviin sisältöihin
  • (ydin) Pro = jäsenet + liiton organisaatio. Pron toimintaympäristö = kaikki tekijät, jotka vaikuttavat Prohon. Pro on itse sekä kohde että vaikuttaa eri kohteisiin...

Mittaamisen perusprosessi ja hyödyntäminen
  1. Valitaan mitattavat asiat, tunnusluvut ja tavoitearvot
  2. Kerätään dataa kohdemittareista (työmarkkinatutkimus, rekisterit,omat prosessit,...)
  3. Seurataan mittareiden muuttumista ja analysoidaan, mitkä tekijät vaikuttavat muutokseen.
  4. Opitaan hyvistä käytännöistä, asioiden välisistä yhteyksistä
  5. Riskien tunnistaminen (ajoissa) tärkeää
  6. Ongelmien ratkaisu käytännössä, keinot, korjausliikkeet,... Tätäkin on syytä mitata (kerätä kokemusdataa jne).

Vaikuttaminen

Tavoitteellinen vaikuttaminen = muokata kohdetta x (strategiassa määriteltyyn) haluttuun muotoon tai tilaan
Vaikutus = kohteessa ajassa tapahtuva muutos (x → x') (enemmän tai vähemmän tavoitteen mukainen)

Seuraavat asiat ovat tärkeitä myös kommunikaation tehokkuuden kannalta. Jotta meillä olisi suunnilleen yhteinen "kuva", mistä strategian seurannassa on analyyttisesti kyse.

Aloitetaan mahdollisimman laajasta kokonaisuudesta

Pron strategian laaja verkosto-/organismimalli (versio 0.2). Ks. myös diaraportti Työelämästä, hyvinvoinnista ja ekologiasta. Pron strategian verkostomalli (versio 0.1) .

Kokonaisvaltainen systeeminen näkökulma

Edelliset kaksi diaa tarjoaa kokonaisvaltaisen ("holistisen") lähestymistavan. Mikään toiminta ei voi tapahtua irrallaan kolmesta kokonaisuuden muodostavasta päätekijästä. Tekijät toimivat ajallisesti, kiertokulkuna. Esimerkiksi talouden kasvu voidaan ajatella "pyörän" kiihtymisenä, toisaalta ekologinen pyörä toimii viime kädessä taloudellisen pyörän rajoittimena. Talouden pyörän ei vältämättä tarvitse pyöriä "ylikierroksilla", jos sosiaalinen järjestelmä "voi hyvin". Tekijöistä sosiaalinen on luonteeltaan subjektiivisesti määräytyvää ja taloudellinen osin objektiivisesti (esim. välttämättömät ravinto- ja ym. energiatarpeet) ja osin subjektiivisesti määräytyvää.

Entä yksilö systeemissä? ...

Nelijako kokonaisvaltaisessa analyysissä

Jäsenen vointia voidaan käsitellä ulottuvuuksissa:

  • fyysinen,
  • henkinen,
  • taloudellinen ja
  • sosiaalinen
Em. ulottuvuuksien rajat ovat sumeita ja ne ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa toisiinsa.
  • Esimerkiksi työergonomia on (eniten) fyysistä, uuden tiedon oppiminen henkistä, palkka taloudellista ja työyhteisössä toisten auttaminen ja oikeudenmukainen kohtelu sosiaalista vointia.
  • Yksilön käyttäytyminen tapahtuu monimutkaisessa ja -tasoisessa kokonaisympäristössä...
A-puoli: Ihmisten keskinäiset "sosiaaliset" lait ja kulttuuri. Esimerkiksi lainsäädännöllä, tesseillä rakennetaan ohjaavia mekanismeja, normeja, joilla ihmisiä kontrolloidaan haluttuun suuntaan. Lakeja voidaan rikkoa, mutta seuraukset ovat x,y,z,... "Lait" ja kulttuuri muuttuvat ajassa (kenen parhaaksi?) Taloudellinen toiminta on sekoitus sosiaalista ja teknologiaa, joten taloudellinen toiminta viime kädessä noudattaa B-puolta, mutta myös A-puoli on näkyvän voimakas...
B-puoli: "Oikeat" objektiiviset lait tai teoriat, joille ihmisenkin toiminta on viime kädessä alisteista. "Fysiikan lakeja ei voi rikkoa". Tieteellä ja teknologialla lakeja voidaan paremmin soveltaa tarpeisiin. Lait, esimerkiksi maapallon ekologia, voivat olla niin monimutkaisia, että ne väistämättä näyttäytyvät osin satunnaisilta (tn = todennäköisyys), tapahtumiin liittyy epävarmuutta eikä asioita voi käytännössä ennustaa tarkasti.

Yksilö ei kuitenkaan ole täysin passiivinen...

Parhaimmillaan hyvin tietoinen ja aktiivinen toimija.
Työvointiin ja -käyttäytymiseen liittyviä vaikutustekijöitä (avaa omassa ikkunassa).

Jäsenet ⊂ Liitto

  • Liitto on järjestelmä (verkosto, erilaisten rakenteiden, toimintojen, toimijoiden, jäsenten liittymä)
  • Liiton jäsen on osajärjestelmä, joka kuuluu liittoon ajan T verran. (Proliitto-järjestelmä jatkaa matkaansa)
  • Tutkimuksellisesti kannattaa erottaa Pro-järjestelmään liittyvät strategiset mittarit ja jäsenen omat työelämämittarit.
  • Pro-järjestelmän mittareita ovat mm. järjestäymisaste, jäsenmäärä, liiton vaikutusvoima/peitto, liiton talous, palvelut ja tuotteet, markkinointi, imago, neuvottelusuhteet, muut sosiaaliset suhteet/verkostot ym. muut suureet, jotka kuvaavat liittoa ja sen toimintakykyä määrällisesti ja laadullisesti.
  • Jäsenen mittarit koskevat mm. jäsenen työoloja, Pron palveluiden, tuotteiden käyttöä jne.
  • Optimointiongelma: Vaikuttaa siihen, että liittojärjestelmä ja sen kaikki jäsenet (myös tulevat) voivat lyhyessä ja pitkässä juoksussa hyvin.

Tuotteet, palvelut ja markkinointi

Edellisen dian kaaviossa korostetaan sitä, että Organisaation tuottama lopputulos on jonkinlainen tuotteiden, palveluiden ja markkinoinnin yhteistulos.

Erityisesti markkinointi on syytä ymmärtää laajasti ja syvästi, sillä tarkoitetaan mm:

  • Markkinoiden/toimintaympäristön ymmärtämistä (mm. tutkimus) että siihen liittyvää (esim. jäsenille ja ei-jäsenille suuntautuvaa) viestintää ja muuta vaikuttamista.
  • Markkinoinnilla luodaan tuotteille ja palveluille markkinat.
  • Markkinointi on tietty informaatiorelaatio: palvelu+tuotteet ←→ asiakkaat.
  • Tuotteiden ja palveluiden keskeinen idea (mitä, miksi ja miten) välittyy markkinoinnin avulla.

Tuloksia strategisista mittareista

Tärkeimpiä seurantatyökaluja:

Muuta

Esitys jaettavaksi vaikuttamisverkostoihin

https://tiedostot.proliitto.fi/tmt/TEST/pro_stra_slides_tutkimus.html

    Lopuksi:
  • - Ongelma vastustaa tulla ratkaistuksi
  • a) pilko ongelma yksinkertaisempiin osiin ja b) pyri näkemään ongelma vielä yleisemmän ongelman erikoistapauksena (matemaattisen ajattelun peruslogiikka).
  • - Kaikki mitä sanot pysyy vain väitteenä siihen asti, kunnes se todistetaan todeksi/epätodeksi. Kyseenalaista-perustele-ehdota.
→ Tarvitsemme rohkean, loogisen ja faktapohjaisen järjestelmän strategisten tavoitteiden edistämiseksi.