Pron tutkimuspalvelujen työelämän vaikuttavuuden analyysikehikko. Voit zoomata ja liikutella verkostoa hiirellä, leikkiä,... Noodien (engl. node) eli pääolioiden alla (klikkaa) on linkkejä ja tilastoja. Organismin käsitteelliset ja elimelliset perussidokset on kuvattu ei-nuoliviivoilla (engl. edge). Verkoston vaikutusyhteydet on kuvattu nuolilla (→, engl. edge, arrow). Sivun rakentaminen on alkanut 2018-05 / PP.
Organismit ovat systeemejä, jotka toimivat jossain kokonaisympäristössä (organismiavaruus). Ekologiassa kasvit, eläimet jne. muodostavat organismien biologisen verkoston. Myös ihminen on biologisesti organismi ja kaikki toiminta tapahtuu ekologisessa ympäristössä. Ihmisen rakentamia sosiotaloudellisia kokonaisuuksia voi hyvin kutsua sosiaalisiksi organismeiksi. Yksittäiset organismit ovat kytkeytyneet (uponneet) muihin organismeihin monimutkaisesti, verkostostomaisesti ja ajallisissa kiertokuluissa. Organismit ottavat määrällisen ja laadullisen tilan kokonaisuudesta, niiden välillä virtaa informaatiota ja materiaa. Taloussosiaalisessa systeemissä voidaan puhua mm. sosiaalisesta aineenvaihdunnasta (metabolismi). Organismeilla on koodi, jolla ne toimivat ympäristössä (koodi voi toki koko ajan muuttua). Sosiaalista organismia ohjaa kooditasolla perusideologia, ihanteet asioiden toteutumisen suhteen. Ihanteiden virtausverkosto on keskeinen osa ihmisten muodostamaa sosiaalista organismien systeemiä. Organismin olennaiset piirteet:
Yllä oleva kaavio kuvaa Ammattiliitto Prota osana muita "organismeja". Pääorganismit tai systeemit, kuten globaali, Suomen, Ay ja Pro toimivat keskuksina, joilla on erilaisia ulokkeita tai ominaisuuksia, osajärjestelmiä. Systeemi -termillä erotetaan kaikkein isoimmat kokonaisuudet. Käytännössä alajärjestelmiä on loputon määrä aina molekyylien ja atomien tasolle. Toisaalta jäsennys ei ole "ylhäältä alaspäin", systeemien osat voivat vuorovaikuttaa "vapaasti joka suuntiin".
Yllä oleva kaavio kokoaa Pron järjestelmän keskeisiä osia, joilla Pro pyrkii vaikuttamaan jäsentensä ja työelämän olosuhteisiin. Kaavio sisältää sekä käsitteellistä jäsennystä, systeemin osien välisiä (hypoteettisia) relaatioita, että myös dataan pohjautuvia tilastollisia parametreja tai tunnuslukuja.
Organismimalli "konkretisoi" vielä ylemmän käsitetason kolmen pääsfäärin kehikkoa (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen).
Klikkaamalla verkoston mitattua tekijää (node) ohjelma näyttää ko. mittarista erilaisia arvoja. Ellei toisin mainita, niin arvot koskevat aina Pron omaa tutkimusdataa. Noden alla voi myös olla linkkejä muuhun tilastoon tai dokumentteihin.
Eri mitattujen muuttujien välisiä vaikutuksia (esim. palkkausjärjestelmien - analyyttisyys -> keskiarvopalkka välisiä yhteyksiä (jotka voi olla ainakin osin kausaalisia) esitetään erilaisin luvuin. Vaikutuskertoin ilmestyy nuolen päälle (kun kohdistaa osoittimen esim. palkkausjärjestelmä - analyyttisyys päälle). n-% kertoimen jälkeen tarkoittaa, että n yksikön muutos palkkausjärjestelmämittarissa (jota mitataan 0-100 pistelukuindeksillä) vaikuttaa nuolen päällä olevan luvun verran prosenteissa keskiarvopalkkaan. Esim. 0.16 (p-%) tarkoittaa että jos palkkausjärjestelmäindeksi paranee 1-pisteluvun (1/100) verran, niin keskiarvopalkka nousee 1*0.16=0.16 % (10-pisteluvulla 10*0.16=1.6 %). Prosenttien avulla on helpompi yleistää eri mittareita, jotka voivat olla mittayksiköltään erilaisia (esim. sairauspäivät).
Voi ajatella, että sekä tila- että vaikutusparametrit ovat tiettyjä Pro-järjestelmän rakenneparametreja, jotka pitävät systeemin tietyssä asennossa. Rakenteellisten parametrien lisäksi tulevaisuudessa tulee ns. dynaamisia ajallisia muutosparametreja, jotka kertovat esim. miten työpaikkatasolla palkka-avoimuuden ajallinen muutos vaikuttaa palkkausjärjestelmiin, työmotivaatioon. Dynaamisessa kehikossa kiinnostavaa on mm. ajalliset viipeet, miten nopeasti muutos jossakin tilamittarissa vaikuttaa muihin tilamittareihin.