Tuottavuudesta ja työvoinnista

Tämä on dokumentti on kokoama asioita työn tuottavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimusdata koskee Pron jäsentutkimuksia.

Keskeiset käsitteet

Seuraavassa on raa'asti keskeiset käsitteet, joista jutussa keskustellaan ja esitellään tutkimusdataa.

  1. HYVINVOINTI, määritelmä (PP):

    "Hyvinvointi tarkoittaa tietyn systeemin kykyä toteuttaa lähes varmasti systeemille asetettuja tavoitteita tai olla tavoitetilassa" (linkki asiaa käsittelevään juttuun).

    Hyvinvointiin väistämättä liittyy yksilön ja yhteisöjen ihanteet "hyvästä", tavoiteltavista asioista (odotukset elämän eri asioita kohtaan (tavoitteet ja mahdollisuudet)).
  2. SYSTEEMI on useiden osajärjestelmien kokonaisuus, joka muokkaa ja muokkaantuu sen toimintaympäristössä. Muokkaantumisen takia parempi voisi olla puhua esim. Pro-organismista, jossa ylätasolla kokonaisympäristö jaetaan ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen "sfääriin".
  3. TOIMINTAJÄRJESTELMÄ
    Engeströmin toimintajärjestelmän peruskehikko
  4. TUOTOS = TUOTE/PALVELU/VIESTI, joka on luonteeltaan informaatiota ja materiaa. Tuotteen käyttäminen/kuluttaminen on tapahtumaprosessi, jonka tehtävä on tyydyttää käyttäjän tietyt tarpeet. Kuluttamiseksi vaaditaan kulutettavan tuottamista, sen välittymistä kuluttajalle ja kuluttajan toimimista "viestin" vastaanottajana (vrt. ylirasittunut vs. hyväenerginen työntekijä vapaa-ajalla).
    Tavallaan kulutuksessa on myös kyse relaatiosta:
    viestin LÄHETTÄJÄ → KANAVA → VASTAANOTTAJA.
  5. Perinteinen panos-prosessi-tuotosmalli hieman toisessa muodossa

    Ensinnäkin tuotantoprosessin kokonaisvaikutukset ovat pääjakona: a) sosiaalisia, b) taloudellisia ja c) ekologisia, mikä on hyvä pitää koko ajan mielessä, kun työstä puhutaan.

    Panos-tuotosmalli versio P:

    TUOTOS(laatu × määrä) = + [AKTIVOINTI(laatu × määrä) − TOIMINTAYMPÄRISTÖN VAIKEUSTEKIJÄT] ● VALMISTUSRESEPTI(tavoite, idea, kaava) ● PANOS(laatu × määrä)

      Yhtälön avaamista:
    • Panokset: ihmiset, koneet, ohjelmistot, työvälineet ja -tilat, energia, informaatio, ..., kaikki ainekset, joista lopputulosta prosessoidaan. Tuottavalla organisaatiolla on enemmän tai vähemmän kontrollia panoksiin, niiden valintaan (täydellisessä maailmassa periaatteessa täysi kontrolli).
    • Valmistusresepti: malli tai kaava, miten panokset muunnetaan tuotoksiksi ("suuri ohjelma"). Käytännön elämässä malli muuttuu koko ajan (etenkin suhteessa ympäristöön), toisaalta myös "epämääräisempi" malli on sekin malli (joka sisältää sumeutta ja satunnaisuutta). Tarkka ja spesifimalli ei mitenkään takaa, että sitä kyetään toteuttamaan tavoitekaavan mukaisesti (ks. aktivointi).
      • Aktivointi: panosten ja valmistusreseptin toteuttamisoperaatio.
      • Aktivointi tapahduttaa suunniteltua mallia tietyllä työpanoksilla siinä määrin laadullisesti ja määrällisesti kuin organisaatio on psykologisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti "valmis". Esimerkiksi täysin epärealistinen resepti (esim. deadlinet) johtaa siihen, että aktivointi tapahtuu vaillinnaisesti. Toisaalta aktivointi voi tapahtua yli inhimillisen kestävyyden, jolloin työpanoksia kulutetaan enemmän kuin ne kiertokulussa (työ ja vapaa-aika) kykenevät palautumaan (panosten haurastuminen, degradaatio). Kiertokulussa aktivointijärjestelmä myös muuttaa valmistusreseptiä ja työpanoksia (opitaan tekemisistä, uudelleenresurssointi).
      • Kaavassa toimintaympäristön vaikeustekijät kuvastaa laadullisesti ja määrällisesti organismin suoran kontrollin ulottumattomissa olevia tekijöitä, jotka ikään kuin vastustavat tuotoksen syntymistä, siis toimintaympäristön vaikeusaste. Aktivoinnin vaikuttavuus saattaa olla ehdollinen toimintaympäristön tekijöille ja olosuhteille (esim. maanviljelyssä sääolosuhteet, jossa pelto ja työvälineet ovat panoksia, joita voi kontrolloida). Vaikea toimintaympäristö syö aktivointia (vaikka sen taso olisi korkea), kenties lamauttaa aktivoinnin kokonaan tuotantosysteemin tietyissä osissa. Vähemmän vaikea toimintaympäristö näkyy pienempänä aktivoinnin estevoimana. Mallissa ajatus on, että vasta aktivointivaiheessa toimintaympäristön olosuhteet vaikuttavat konkreettisesti (hyvässä valmistusreseptissä on toki huomioitu toimintaympäristöä). Organismilla on usein myös varsin vähän kontrollia toimintaympäristöön, joten siinäkin mielessä toimintaympäristön tila tulee ikään kuin ulkoapäin annettuna, jonka vaikutuksia ei voi täysin ennustaa.
      • Aktivointikomponentti on laajennus tai poikkeava analyyttinen osa perinteistä panos-tuotos-mallia. Tässä ajattelussa organisaatio ei ole vain teoreettinen mekaaninen malli, jossa panokset tottelevat "kiltisti kuria", vaan organismi, jossa sosiaaliset virtoihin sisältyy satunnaisuutta, informaatio ei kulje täydellisesti, rakenteet ja verkostot muuttuvat. Tapahtuu onnistumisia ja epäonnistumisia, asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Tuotantomallin täydellinen aktivointi etenkin pidemmällä aikavälillä on äärimmäisen harvinaista (ellei koko organisaatio ole sisäisen kasvun "korkeimmalla asteella").
    • Yo. malli soveltuu mihin tahansa työhön tai toimintaan (asioiden, esineiden,... tuottamiseen, oppimiseen,...).
    • Tuotoksella on laadullinen ja määrällinen ominaisuus (tiettyä tuotosta voi ajatella laadun ja määrän pisteenä 2-ulotteisessa koordinaatistossa, 3. ulottuvuus olisi kuhunkin koordinaattipisteeseen liittyvä tuottamisen "vaikeusaste"). Tuotoksen tärkein tavoite on synnyttää käyttöarvoa sen käyttäjälle. Käyttöarvo on tuotoksen käyttäjän subjektiivinen kokemus siitä, missä määrin tuotos tyydyttää käyttäjän tarpeet (joihin tuotosta on suunnitellut käyttävän).
    • Työpanosten määrä ja laatu on olennaisesti relaatiossa valmistuskaavaan ("resepti").
    • Aktivointi tarkoittaa sitä, että työ lopulta suoritetaan tavoilla x ja y (sisältää todennäköisyyttä).
    • Kaikki tekijäpuolen osat yhdytetään ● (ketjuttamalla, verkottamalla), josta syntyy lopullinen työn tuotos.
    • Ns. organisaation oppiminen tapahtuu kaikkialla yhtälössä, valmistusresepti sisältää oman keskeisen osan organisaation tietopääomaa.
  6. Tuottavuuden ymmärtäminen:
    TUOTTAVUUS ~ TUOTOS/PANOS
    (rahaa rahasta, määrää ajassa,...?) tai
    PANOSARVO = KÄYTTÖARVO + JÄTEARVO
  7. Työn arvoteoria (Marx,...)
    PANOSARVO(energia,materia,informaatio) → KÄYTTÖARVO(subj/obj) → VAIHTOARVO(€,$,...)
  8. Tuotoksen arvon mittareina tuotteen/palvelun hinta, käyttökokemus, jokin muu kriteeri (esim. opiskelussa). Panosten osalta voidaan esim. kysyä että millä sosiaalisella ja ekologisella "hinnalla" tietty määrä käyttöarvoa on saatu.
  9. ORGANISAATION LIIKETALOUDELLINEN VOITTO = TULOT - MENOT.
  10. SOSIAALINEN VOINTI ~ TUOTTAVUUS × OIKEUDENMUKAISUUS
  11. Hyvinvointimittareiden käyttökelpoisuus
  12. Eturyhmien rooli (EK,AY,...):

    Lähde: Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimus.

Tuloksia

Palkkausjärjestelmän vaikutukset

Tuloksia tuottavuudesta ja hyvinvoinnista

Jäsenkunnan ihanteista ja asenteista

Työelämä ja ay-liike



Tulevaisuuden uhat

Pron tutkimusaineisto

Pron tutkimuspalvelujen tuottamaa tutkimusdataa on viety suuri määrä täysin avoimiksi tilastoiksi ja analyyseiksi. Paras tapa käyttää on muutama web-sovellus, jossa voi varsin joustavasti selailla eri tilastoja ja tarvittaessa ottaa data ulos excelinä, csv,png,...