Kokonaishyvinvoinnin osasummamittarit / Proliitto

Johdanto

Kuva: Hyvinvoinnin summamittarit koko Pro vuosittain 2011-

Dokumentin pääosiot

Mittariston tarkoitus

Mittareilla kuvataan Pron jäsenten työelämässä koettua subjektiivisen voinnin tasoa voinnin eri sisältöulottuvuuksissa. Mittarit kertovat keskitason ja jäsenistön sisällä olevaa vaihtelua. Tilastolliset tunnusluvut ovat "subjektiivisia joukkototuuksia" tietystä hyvinvointimittarista.
Osasummamittarit sellaisenaan ovat hyviä työelämän kielen käsitteitä. Osakokonaisuus kehittyy tilastollisen analyysin perusteella parhaiten, kun osakokonaisuuden alla olevat yksityiskohtaisemmat elementääriset tekijät huomioidaan samanaikaisesti (esimerkiksi työssä vaikutusmahdollisuuksien eri elementit).

Datana Pron toukokuun työmarkkinatutkimus (TMT)

Pron toukokuun työmarkkinatutkimuksesta (TOUKO-TMT) on rakennettu (2021) tilastollisella mallinnuksella Pron jäsenten kokonaishyvinvoinnin osa-alueita mittaavia "osasummamittareita". Metodista ks. faktorianalyysin rakenne. Mittarit kuvaavat ajassa näiden 11 summamuuttujan keskiarvoa ja jakauman alinta ja ylintä desiiliä (10/90). Palkkahyvinvointiin liittyy myös tammikuun TMT:n inflaatiokorjattu ansiotasomittari. Luvut koskevat koko Prota, esim. sopimusalakohtaiset luvut tulevat myöhemmin erillisellä käyttöliittymällä.

Koko Pron (2011-) luvuissa on huomioitava, että jäsenkenttä on muuttunut sektorirakenteellisesti, esim. vuoden 2019 alusta Prohon liittyi Pardian julkinen sektori. Kyselyteknisesti vuonna 2016/2017 tapahtui ohjelmistomuutos, joka tarkensi taustatietojen keräämistä. Tämän raportin aineiston luvut on otantakorjattu suhteessa jäsenrekisterin sukupuoli-, ikä-, asuinmaakunta ja sopimusalaosuuksiin.

Tämän raportin mittarit esittävät jäsenistön subjektiivisia vointikokemuksia (subjektiivisia joukkototuuksia) objektiivisen työtoiminnan (ks. kuva alla) virittämässä toimintaympäristössä.

Supersummamittarit 7 ensimmäisestä osasummamittarista

>
Kuva: Supersummamittari osamittareista 1-7.
ylin10 = jakauman 90. %-piste, ylin desiili (fraktiili f10)
keskiarv = jakauman keskiarvo (mean)
alin10 = jakauman 10. %-piste, alin desiili (fraktiili f90)

Osasummamittarit

  1. Mittari 1: "Organisaation johtaminen ja arvot"
  2. Mittari 2: "Työsisältö ja asema organisaatiossa"
  3. Mittari 3: "Oman tehdyn työn laatutuottavuus"
  4. Mittari 4: "Yleiset vaikutusmahdollisuudet"
  5. Mittari 5: "Oikeudenmukainen kohtelu"
  6. Mittari 6: "Vapaa-ajan hyvinvointi"
  7. Mittari 7: "Palkkahyvinvointi" + Pron jäsenten ostovoimaindeksi
  8. Mittari 8: "Tuottava yhteisövointi"
  9. Mittari 9: "Osaaminen ja itsetunto"
  10. Mittari 10: "Organisaation työn kysyntä ja työllistyminen"
  11. Mittari 11: "Lomarauha ja turvallisesti tehty työ"

Mittari 1: "Organisaation johtaminen ja arvot"

Mittarin 1 sisältö: organisaation faktapäätöksenteko, työnjako ja organisointi, ennakointi, luotettavuus, tietopohja, työsuoritusten mittaaminen ja palkkojen perustelu, osaamiseen panostamisen, ylimmän johdon ymmärrys toimihenkilötyön vaatimuksista, työpaikan arvot ja ekologinen vastuullisuus.

Mittari 2: "Työsisältö ja asema organisaatiossa"

Mittarin 2 sisältö: työkohteen kiinnostavuus ja vaihtelu, osaamisen käyttö, työn yhteiskunnallinen merkitys, työn tuloksellisuus ja palautekulttuuri.

Mittari 3: "Oman tehdyn työn laatutuottavuus"

Mittarin 3 sisältö: työnteon häiriöttömyys, ei liian suuri työkuormitus, ei liikaa turhia töitä, realistiset tulostavoitteet. Huom. vuonna 2017 tulostavoitteiden realistisuuden kysymyksen sanamuotoilua hieman muutettiin (asia sama), mikä luultavasti on pääsyynä kuvassa näkyvään mittarin tason pudotukseen.

Mittari 4: "Yleiset vaikutusmahdollisuudet"

Mittarin 4 sisältö: Vaikutusmahdollisuudet työajan ajoitukseen, pituuteen ja työn tekopaikkaan sekä työn sisältöön, tekotapaan ja organisaation toiminnan kehittämiseen.

Mittari 5: "Oikeudenmukainen kohtelu"

Mittarin 5 sisältö: Työpaikalla toisia ei suosita/syrjitä, eikä esiinny henkistä väkivaltaa.

Mittari 6: "Vapaa-ajan hyvinvointi"

Mittarin 6 sisältö: Vapaa-ajalla riittävästi energiaa ja kiinnostavaa tekemistä, riittävä uni, hyvä fyysinen ja henkinen työkyky, sosiaaliset verkostot ja riittävä taloudellinen toimeentulo.

Mittari 7: "Palkkahyvinvointi" + Pron jäsenten ostovoimaindeksi

Palkkahyvinvointi

Mittarin 7 palkkahyvinvointi sisältö: Tyytyväisyys palkkaan, muihin työstä korvaamiseen ja työpaikan etuihin sekä työtehtävän palkka-arvo on kyetty perustelemaan.

Ostovoimakorjattu ansiotaso

Yllä oleva ansiomittari on muodostettu (kysytty TMT-lomakkeessa) alla olevista osatekijöistä:

Lisäksi ao. vuoden ansiolukua on korjattu Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksillä siten, että tuorein vuosi = 1 (eli viimeisimmän vuoden eurot ovat "oikeita käypäarvoisia". Jos ja kuten inflaatio kasvaa, niin tämä tarkoittaa, että aiempien vuosien (käypiä) ansiolukuja on korotettu suhteessa viimeisimpään vuoteen.

Ostovoimakorjattu peruspalkka

Mittari "peruspalkka", ansiohajotelman muuttuja a).

Mittari 8: "Tuottava yhteisövointi"

Mittarin 8 Tuottava yhteisövointi sisältö: Työpaikan ihmisten ahkeruus, auttamisen ja tukemisen henki, ammattitaitoisuus, työpaikan ihmiset arvostavat omaa työtä sekä esihenkilön kanssa tulee hyvin toimeen.

Mittari 9: "Osaaminen ja itsetunto"

Mittarin 9 Osaaminen ja itsetunto sisältö: ei työssä epäonnistumisen pelkoa, osaaminen riittää nykyisen työtehtävän vaatimuksiin, hyvä itsetunto ja -varmuus työelämässä sekä tyytyväisyys työn tuloksiin.

Mittari 10: "Organisaation työn kysyntä ja työllistyminen"

Mittarin 10 Organisaation työn kysyntä ja työllistyminen sisältö: Organisaation tuotteiden ja palveluiden kysyntä korkeata, ei työpaikan menettämisen uhkaa, työnkuvassa ei huononemisuhkaa, työllistymismahdollisuudet yleisesti erinomaiset.

Mittari 11: "Lomarauha ja turvallisesti tehty työ"

Mittarin 11 Lomarauha ja turvallisesti tehty työ sisältö: Työ tehty erittäin turvallisesti, työllistymismahdollisuudet EI erinomaiset, vapaa-aika ja lomat rauhoitettu työasioilta.
Raportin alkuun.

Summamittarit sopimusalaryhmittäin

Taso ja poikkeama koko Prosta (SOPRYH)

Kuva yllä: 11 hyvinvoinnin summamittaria sopimusalaryhmittäin tarkasteltavana. Havaintopisteiden takana on lisää tunnuslukuja.

Kuva yllä: Sopimusalaryhmien poikkeamat Pron keskiarvosta.

Summamittarit sopimusaloittain

Taso ja poikkeama Prosta (SOPID)

Kuva yllä: 11 hyvinvoinnin summamittaria sopimusaloittain tarkasteltavana. Havaintopisteiden takana on lisää tunnuslukuja.

Kuva yllä: Sopimusalan poikkeama koko Pron tasosta.

Pron hyvinvoinnin summamittarit organisaatioittain (FIRMA)

Käyttöliittymä organisaatioiden hyvinvointimittareihin

Kuva yllä: 11 hyvinvoinnin summamittaria organisaatioittain tarkasteltavana.

Kuva yllä: Pron jäsenorganisaation poikkeama koko Pron tasosta.

Yksittaiset raakamittarit summamuuttujaryhmässä saa spesiaalista sektorianalyysista: Kokonaishyvinvoinnin osamittareiden sektorianalyysi .

Raportin alkuun.

Parhaat ja huonoimmat hyvinvointitapaukset / Pron organisaatiot

Seuraavassa kahdessa kuvassa hyvinvointidatasta on poimittu organsaationtasolla ajassa ääripäät niin eri mittareiden kuin organisaatioiden keskisten suhteiden mukaan. Ensimmäinen kuva painottaa eri summamuuttujien keskinäisiä suhteita mitta-asteikolla (0-100%) ja toinen kuva kaikkein poikkeavimpia organisaatio-vuositapauksia siten, että eri mittareiden "perustasojen" vaikutus (1. kuva) on poistettu.

Kuva yllä: Absoluuttisesti suurimmat ja pienimmät mittari-organisaatio-vuositapaukset.

Kuva yllä: mittarikohtaisesti keskiarvoista suurimmat ja pienimmät mittari-organisaatio-vuositapausten prosentuaaliset poikkeamat. Tämä analyysi tuo näkyviin suhteellisesti aineistossa poikkeavimmat organisaatiotapaukset. Esimerkiksi palkkavointimittari on yleisesti melko alhaisella tasolla, joten yleistasosta pienempikin tyytyväisyyspistepoikkeama jollain organisaatiolla on prosentuaalisesti merkittävä (sama vastaavasti mittarissa, jonka yleistaso on korkea). Ensimminen kuva taas on hyödyllisempi absoluuttisen hyvinvoinnin analysoinnissa. Yllä olevat kaksi kuvaa tuovat esiin moniulotteisen hyvinvointimittariston absoluuttisen ja suhteellisen näkökulman - tieteellisen problematiikan.

Summamuuttujien tarkempi sisältö (faktorianalyysi)

Hyvinvoinnin summamuuttujien latausmatriisi (faktorirakenne)
Kuva: Faktorimatriisin latatausmatriisi. Ylhäällä sarakkeilla on faktorianalyysin tuottamat summamuuttujat (faktorit). Matriisi kertoo, miten vaakariveillä olevat alkuperäiset muuttujat liittyvät kuhunkin faktoriin. Suurempi sininen pylväs tarkoittaa vahvaa liitosta, punainen tai oranssi tarkoittaa vastasuuntaista liitosta (negatiivinen korrelaaatio). Kuvan faktorimatriisin avulla luodaan varsinaiset summamuuttujat (ns. factor scores).

Miten faktorianalyysin rakennetta kannattaa soveltaa ja tulkita luovasti? Faktorianalyysissä tietyn faktorin alla olevia yksittäisiä "rivimittareita" (alkuperäiset kysymykset) kannattaa lukea suuntaa antavasti tyyliin: "noiden kaltaisista elementäärisistä asioista suunnilleen on kyse", samantyyppisiä yksittäisiä kysymyksiä voisi listata enemmän. Esimerkiksi johtamismittarissa 1 asioita on paljon, jokainen voisi lisätä omia kysymyksiä, jotka edustavat samaa "johtamiskulttuuri-ilmiötä".

Erilliset faktorit toimivat rajanvetoina, tietyntyyppiset hyvinvointiasiat lokeroituvat (faktorikielellä latautuvat) tiettyyn faktorin osakokonaisuuteen. Faktorimatriisissa yksittäisten mittareiden latausten voimakkuudet tuovat tiettyä tulkinnallista "väriä". Jos on tarve kertoa faktorin konkreettisempi olemus lyhytsanaisesti, niin isoimman latauksen omaavat kärkimuuttujat toimivat siinä tapauksessa parhaiten.

Faktorianalyysissa on selkeä jako faktorirakenteen "kuvaan", jota yllä oleva matriisikuva esittää ja sitten varsinaisiin summamuuttujiin, faktoripistemääriin, joista tämän raportin aikagraafit on tehty.

Raportin alkuun.

Hyvinvoinnin muodostumisen erityisanalyyseja

Hyvinvoinnin summamuuttujien selitysmalli (regressioanalyysi)

Laajempi tilastollinen selitysmalli summamuuttujille. Oikealla kuvassa on taustamuuttujat, niiden vaikutuksia ilmennetään sininen - punainen -väriskaalalla. Sininen tarkoittaa negatiivista korrelaatiota (vaikutusrelaatiota) ja punainen positiivista. Negatiivinen korrelaatio tarkoittaa, että taustamuuttujan arvon lisäys vähentää selitettävän (hyvinvoinnin summamittari) arvoa. Sinisellä tai punaisella olevat vaikutuskertoimet ovat tilastollisesti merkitseviä (poikkeavat nollasta, valkoinen väri).

Malli antaa karkean lineaarisen kuvan esimerkiksi iän vaikutuksesta. Hienostuneempi selitysmalli, jossa esimerkiksi iän, työsuhteen keston tai työpaikan koon vaikutus voi olla epälineaarinen, tehdään myöhemmin. Luokittelumuuttuja, kuten sukupuoli (SP), koulutus tai sopimusala sisältävät aina nollatason vertailuryhmän, johon muuttujan muiden luokkien vaikutukset suhteutetaan. Ylipäänsä yo. malli antaa suhteellisen "muotokuvan" eikä sillä haeta absoluuttisia suuruusluokkia.

Pron järjestäytymisasteen vaikutus hyvinvointimittareihin

Yllä olevassa toisessa selitysmallimatriisikuvassa on erityisenä kiinnostuksen kohteena PRO_JARJASTE = Pron järjestäytymisaste (potentiaalisesta maksimista). Järjestäytymisaste on TMT-vastaajien antama arvio oman työpaikan tilanteesta. Potentiaalisiksi luetaan kaikki, jotka periaatteessa työtehtävän puolesta voisivat kuulua Prohon.

Mallissa järjestäytymisasteen oma vaikutus on puhdistettu kuvan muilla tekijöillä. Kiinnostus on "universaalissa" vaikutuksessa, keskimäärin Suomen työelämässä (Pron jäsenten toimintaympäristössä).

Raportin alkuun.

"Hyvinvoinnin huoneentaulut" - tärkeimmät työvoinnin myönteiset tekijät tyytyväisyyteen ja vastuullisuuteen

Luettelo sisältää datasta mallinnettuja riippuvuussuhteita eräiden tärkeiden mittareiden välillä, "hyvän työelämän relaatiot".

Raportin alkuun.

Palkkojen ja työaikojen tilastolliset selitysmallit

Palkkojen ja työaikojen laaja selitysmalli

Yllä olevassa matriisikuvassa esitetään riveillä olevien selittävien taustamuuttujien vaikutuksia ansio- ja työaikamittareihin (Pron tammikuun TMT). Malli esittää vain yksinkertaisia lineaarisia vaikutussuhteita (muut taustatekijät vakioituna), joten esim. U:n muotoiset vaikutusrelaatiot voivat näkyä valkoisena (ei tilastollisesti merkitsevää vaikutusyhteyttä). Lisäksi taustamuuttujan vaikutus voi vaihdella eri aloilla, ja esim. vuorotyöaste, sukupuolijakauma jne. vaihtelevat sopimusalojen välillä varsin paljon. Malli piirtää karkealla tavalla universaalimpia vaikutusyhteyksiä.

Pron ansiotasolaskuri - tammikuun TMT

Pron palkkalaskuri (F10,F25,F50,F75 ja F90 ansiojakaumapisteille)

Laskuri antaa usean taustamuuttujan kombinaatiolle (~ joukkojen A,B,C,... leikkaus) data+mallipohjaisen ennusteen ansiotason keskeisille jakaumafraktiilipisteille.

Palkkojen ja työaikojen laaja selitysmalli - Pron järjestäytymisasteen vaikutus

Yllä olevassa matriisikuvassa kohteena on tammikuun TMT:n ansiot ja työajat. Erityisenä kiinnostuksena on em. Pron järjestäytymisaste, jonka vaikutukset ansiotasoon tai työaikatyyppeihin ilmenevät ensimmäiseltä riviltä. Malli tutkii vain yksinkertaisia lineaarisia vaikutussuhteita

Raportin alkuun.

Muiden strategisten muuttujien aikasarjoja ja jakaumia

Dataa strategisten mallien muuttujien jakaumista

Ihmistyötä korvaavan teknologian vaikutuksista

Alla on 3 analyysia siitä, miten ihmistyötä nopeasti (viimeistään 10 vuoden kuluessa) Pron jäsenistössä korvaava teknologia vaikuttaa 1) koettuihin työllistymismahdollisuuksiin, 2) palkkahyvinvointiin ja 3) organisaation ekologiseen vastuullisuuteen. Arvio ihmistyötä korvaavan teknologian tasosta suhteessa oman nykyiseen työtehtävään on kysytty jäseniltä Pron tammikuun TMT:ssä. Kaikissa kuvissa kielteinen "yksikkötekijäriski" on pystyakselilla negatiivisella (< 0) asteikolla. Vaakasuunta kuvaa korvausvauhtia (%-osuus jäsenistä, jotka arvioivat huipputeknologian korvaavan oman nykyisen työtehtävän viimeistään 10 vuoden kuluessa).

Kokonaisriskin, jossa on suhteutettu teknologian yksikkövaikutus (pystyakseli) ja teknologian yleisyysvauhti alalla (vaaka-akseli), saa mittaamalla kuvassa etäisyyttä origosta (0,0) tiettyyn sopimusalapisteeseen.

Työllistymismahdollisuudet ja palkkahyvinvointi vs. ihmistyötä nopeasti korvaava teknologia

Organisaatioiden ekolognen vastuunotto vs. ihmistyötä nopeasti korvaava teknologia

Raportin alkuun.

Työttömyys+lomautusasteeseen vaikuttavia tekijöitä

Kuva yllässa on iän, koulutusasteen, tutkimusvuoden ja Pron järjestäytymisasteen (osittais)vaikutukset Pron toimialojen (sopimusalat) työttömyys+lomautusasteeseen. Lähde: Pron jäsendata + tilastollinen mallinnus.
Raportin alkuun.

Arvotutkimuksen analyyseja

Tulevaisuuden uhat ja luottamus toimijoiden ongelmaratkaisukykyyn

Lähde Pron arvojen ja ihanteiden tutkimus, kaikki vuodet 2011- yhteensä. Vastausten jakauma ja keskiarvo (punainen pallukka).

Linkkejä:

Sivuston ylläpitäjä Petri Palmu.
Pron tutkimuspalvelut
Proliitto
Raportin alkuun.