Merkittävä taloudellinen osa työvoiman, joka tässä tapauksessa käsittää Pron asiantuntijat ja esihenkilöt, työelämässä toimimisesta liittyy parempien työsuhteiden "metsästykseen". Rekrytointimarkkinat ovat "paikka", jossa työvoiman tarjonta (työntekjät) ja kysyntä (työpaikat) käyvät kaupantekoa. Kun "kauppa" on syntynyt, niin työntekijän ja työantajan välille syntyy työsuhde, enemmän tai vähemmän pysyvä sellainen. Periaatteessa työnantaja etsii organisaatiolleen palkkahintalaadultaan parhaan työntekijän ja työntekijä puolestaan etsii omaan subjektiiviseen tilanteeseen parhaan mahdollisen työsuhteen. Sekä työntekijät että työantajat kilpailevat työmarkkinoilla, jossa voimasuhteet riippuvat monista tekijöistä. Toimialojen kohtaamat hyvät taloudelliset suhdanteet, jotka toki riippuvat myös aiemmista panostuksista organisaatioon ja työntekijöihin sekä itse työvoiman osaamis- ja asennetasosta, periaatteessa synnyttävät uusia paikkoja. Tällöin, jos työvoimasta ei ole ylitarjontaa, niin työntekijöillä on enemmän kilpailutusvoimaa. Työntekijät kilpailevat aina ns. parhaista työpaikoista, heikommassa taloussuhdanteissa kilpailua syntyy enemmän myös huonompiin työpaikkoihin. Huonommalla työsuhteella tarkoitetaan mm. rikkonaisia työsuhteita, alempaa palkkaa ja muitaa työvointiulottuvuuksia.
Alla olevasta tilastoanalyysista voimme vetää tiettyjä tulkintoja, mitä työnkuvatekijöitä työsuhteessa halutaan eniten ja toisaalta, minkälaisia osaamistarpeita työnkuviin liittyy.
Näyttää siltä, että työelämän kokonaistyytyväisyydessä työn sosiaaliset tekijät ovat huomattavan tärkeitä.
Rekrytointimarkkinoiden olemusta Pron jäsenten kokemuksina voi tutkia Sektorianalyysi -työkalusta (kohdemittariston lopussa olevat erilaiset työllistymistoimintateemat ). Vastaamme tilastojen avulla joihinkin yleisiin väitteisiin, joita mediassa aina sillöin tällöin esitetään, tai jotka muuten ovat tärkeitä.
Tilastojen (2011-2017) valossa näyttää siltä, että rekrytointihaut ovat siirtyneet yhä enemmän sosiaaliseen mediaan, aiemmin keskeisinä olleet lehti-ilmoitukset, MOL jne. ovat vähentäneet suosiotaan. Toisaalta näyttää siltä, että itse rekrytointihaastatteluissa sisältöjen läpikäynti on "ohentunut". On mahdollista, että sosiaalinen media tarjoaa aiempaa enemmän etukäteisinformaatiota työntekijästä, jolloin itse haastattelut käydään pinnallisemmin. Hakuprosessit ja työntekijöiden etsintä on luultavasti entistä enemmän teköälyistynyt ja toisaalta tavallisempiakin työntekijöitä seulotaan Linkedin ja vastaavien avulla.