Analyyseja jäsenkunnan tulonmuodostuksesta

(sivu on keskeneräinen...)

Sisältö

Tulojen yleiskuva jäsenkunnassa

Tulojen ajallinen kehitys Sopimusalaryhmittymittäin
Työaikojen yhteys ansiotasoon

Palkkausjärjestelmän tila
Joulukuun ansioiden rakenne (regressiomallilla arvioitu palkanmuodostus)
Palkanmuodostuksen selittäminen tiedonlouhinta -menetelmillä
Taustamuuttujien osittaisvaikutukset joulukuun ansioihin ajassa

Tutkimusaineisto julkisilla sivuilla.

Tulojen yleiskuva jäsenkunnassa

Ostovoiman kehitys
Tulojen ajallinen kehitys koko jäsenkunnassa
Ansioiden ikäkehitys sukupuolen ja tehtäväaseman mukaan sopimusalat-15 -ryhmittäin
Tulojen ajallinen kehitys eri taustaryhmissä

Ostovoiman kehitys (elinkustannusindeksillä EKI korjattu)

Vuositulot, keskiarvon %-muutos (ks. oikeanpuolimmainen sarake). Aineisto: TU:n/Pro:n työmarkkinatutkimukset 2008-.

Taulukko: Ostovoiman kehitys (%), Vakioimaton.
Mittari: Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim). Tunnuslukuja mallista.
LongRespName mean_y CategVar XB RefClass b CIxlow CIxupp system Keskiarvon
vuosimuutos-%

Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim) 10.47 TUTKV2 Tutkimusvuosi 2008 2008 0.00 0.00 0.00 Vakioimaton

Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim) 10.47 TUTKV2 Tutkimusvuosi 2009 2009 0.01 -0.01 0.03 Vakioimaton 1.15

Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim) 10.47 TUTKV2 Tutkimusvuosi 2010 2010 0.02 -0.00 0.04 Vakioimaton 0.69

Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim) 10.47 TUTKV2 Tutkimusvuosi 2011 2011 0.02 0.00 0.04 Vakioimaton 0.48

Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim) 10.47 TUTKV2 Tutkimusvuosi 2012 2012 0.05 0.03 0.07 Vakioimaton 2.80

Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim) 10.47 TUTKV2 Tutkimusvuosi 2013 2013 0.06 0.04 0.08 Vakioimaton 0.74

Taulukko: Ostovoiman kehitys (%), Ikavakioitu.
Mittari: Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim). Tunnuslukuja mallista.
LongRespName mean_y CategVar XB RefClass b CIxlow CIxupp system Keskiarvon
vuosimuutos-%

Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim) 10.47 TUTKV2 Tutkimusvuosi 2008 2008 0.00 0.00 0.00 Ikavakioitu

Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim) 10.47 TUTKV2 Tutkimusvuosi 2009 2009 0.01 -0.01 0.02 Ikavakioitu 0.66

Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim) 10.47 TUTKV2 Tutkimusvuosi 2010 2010 0.01 -0.01 0.03 Ikavakioitu 0.37

Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim) 10.47 TUTKV2 Tutkimusvuosi 2011 2011 0.01 -0.01 0.03 Ikavakioitu 0.19

Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim) 10.47 TUTKV2 Tutkimusvuosi 2012 2012 0.04 0.02 0.05 Ikavakioitu 2.51

Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim) 10.47 TUTKV2 Tutkimusvuosi 2013 2013 0.04 0.03 0.06 Ikavakioitu 0.76

Taulukko: Ostovoiman kehitys (%), Vakioimaton.
Mittari: Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim). Tunnuslukuja mallista.
LongRespName	mean_y	CategVar	XB	RefClass	b	CIxlow	CIxupp	system	Keskiarvon vuosimuutos-%
Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)	10.47	TUTKV2	Tutkimusvuosi 2008	2008	0.00	0.00	0.00	Vakioimaton
Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)	10.47	TUTKV2	Tutkimusvuosi 2009	2009	0.01	-0.01	0.03	Vakioimaton	1.15
Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)	10.47	TUTKV2	Tutkimusvuosi 2010	2010	0.02	-0.00	0.04	Vakioimaton	0.69
Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)	10.47	TUTKV2	Tutkimusvuosi 2011	2011	0.02	0.00	0.04	Vakioimaton	0.48
Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)	10.47	TUTKV2	Tutkimusvuosi 2012	2012	0.05	0.03	0.07	Vakioimaton	2.80
Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)	10.47	TUTKV2	Tutkimusvuosi 2013	2013	0.06	0.04	0.08	Vakioimaton	0.74

Taulukko: Ostovoiman kehitys (%), Ikavakioitu.
Mittari: Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim). Tunnuslukuja mallista.
LongRespName	mean_y	CategVar	XB	RefClass	b	CIxlow	CIxupp	system	Keskiarvon vuosimuutos-%
Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)	10.47	TUTKV2	Tutkimusvuosi 2008	2008	0.00	0.00	0.00	Ikavakioitu
Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)	10.47	TUTKV2	Tutkimusvuosi 2009	2009	0.01	-0.01	0.02	Ikavakioitu	0.66
Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)	10.47	TUTKV2	Tutkimusvuosi 2010	2010	0.01	-0.01	0.03	Ikavakioitu	0.37
Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)	10.47	TUTKV2	Tutkimusvuosi 2011	2011	0.01	-0.01	0.03	Ikavakioitu	0.19
Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)	10.47	TUTKV2	Tutkimusvuosi 2012	2012	0.04	0.02	0.05	Ikavakioitu	2.51
Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)	10.47	TUTKV2	Tutkimusvuosi 2013	2013	0.04	0.03	0.06	Ikavakioitu	0.76

Tulojen ajallinen kehitys koko jäsenkunnassa

Seuraavat tilastot kuvaavat jäsenkuntaa puhdistamattomassa muodossa (laskennassa on mukana määrä- ja osa-aikaiset, vuoden aikana työttömät / lomautetut, ilman tessiä olevat jne.). Lisäksi jäsenkunnan rakenteessa (mm. ikä, uudet/poistuneet tes-alat, siirtyminen TU:sta Prohon) tapahtuneet muutokset vaikuttavat lukuihin. Vuoden 2010 jälkeen otannassa ovat mukana myös ne eläkeläiset, jotka ovat tehneet ainakin vähän tulollista työtä.

Taulukko: keskiarvo-, mediaani- ja ylimmän kymmenyksen (90%) tulojen kehitys 2008- (aikaindeksi on tutkimusajankohdan laskennallinen keskipiste).
Muuttuja	median 2008.5	karv 2008.5	90% 2008.5	median 2009.5	karv 2009.5	90% 2009.5	median 2010.5	karv 2010.5	90% 2010.5	median 2011.5	karv 2011.5	90% 2011.5	median 2012.5	karv 2012.5	90% 2012.5	median 2013.5	karv 2013.5	90% 2013.5
Sukupuoli {0=Nainen, 1=Mies}	0	0.5	1	1	0.53	1	0	0.44	1	0	0.44	1	0	0.47	1	0	0.47	1
Ikä tutkimushetkellä (v)	44	43.64	58	44	43.98	58	46	45.05	59	47	45.86	60	48	46.58	60	48	47.02	61
Esimiesasema {0=Ei, 1=Kyllä}	0	0.24	1	0	0.25	1	0	0.2	1	0	0.2	1	0	0.21	1	0	0.21	1
Vuosityötulot e/v-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)	33000	34318.56	49765	34000	35137.83	50000	34000	35274.9	50242	35000	36335.66	52000	37000	38554.91	55000	37800	39161	56000
Pääomatulot e/v	0	1707.41	0	0	993.56	0	0	1087.99	20	0	917.38	0	0	1335.09	10	0	956.1	0
Tulospalkkaus e/v	0	712.26	2000	0	827.43	1314.2	0	451.2	1100	0	395	1200	0	413.99	1200	0	398.92	1200
a Peruspalkka + palvelusvuosilisä (brutto) e joulu	2630	2720.96	3700	2705.28	2810.94	3805.3	2700	2783.84	3700	2780	2862.88	3850.8	2900	2972.87	4000	2949	3029.79	4076
b Suorituspalkat (esim. provisiot) e/joulu	0	33.46	0	0	35.72	0	0	41.2	0	0	40.12	0	0	46.72	0	0	48.03	0
c Muuttuvat palkan osat (vuoro ym.) e/joulu	0	38.76	0	0	30.47	0	0	36.67	0	0	35.49	0	0	40.99	0	0	39.57	0
d Yli+lisätyöansiot e/joulu	NA	NA	NA	0	37.67	0	0	45.71	57.9	0	44.76	50	0	47.55	60	0	48.07	53.3
e Korvaukset neuvonta ym. e/joulu	NA	NA	NA	0	1.65	0	0	1.92	0	0	1.85	0	0	2.13	0	0	2.19	0
f Luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo e	0	21.36	20	0	24.38	20	0	24.55	25	0	25.38	40	0	25.46	40	0	26.48	30
g Mahd. työttömyyskorvaus e/joulu	NA	NA	NA	0	376.77	1400	0	334.36	1381.14	0	290.97	1300	0	321.51	1400	0	528.09	1779.7
Joulukuun työtulot osat a+b+c+f (e)	2700	2803.42	4000	2798	2890.5	4070	2776	2887.34	3986.53	2835	2967.7	4100	2971	3087.25	4300	3010	3150.31	4384.3
Joulukuun työtulot osat a+b+c+d+e+f (e)	NA	NA	NA	2800	2954.88	4200	2800	2971.57	4140	2868	3052.46	4270	3000	3184.85	4480	3036.38	3226.13	4585.7
Nettopalkka (verojen jälkeen), e joulu	1850	1891.12	2530	1933	1979.84	2700	1916	1985.72	2672	2000	2041.22	2750	2050	2115.32	2863.6	2082.14	2138.81	2900
Jouluk. työtulot osat a+b+c+f (e, reaalinen EKI-vv)	2950.14	3106.31	4370.57	3057.07	3174.07	4446.85	2996.37	3140.91	4302.99	2957.72	3116.84	4277.47	3014.6	3161.08	4363.1	3010	3158.59	4384.3
Vuosityötulot (e/v, reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)	36057.23	37497.95	54375.4	37148.09	38391.27	54629.54	36699.03	38075.13	54230.37	36515.02	37908.49	54250.88	37542.95	39120.67	55807.09	37800	39161	56000
Työpaikan käytettyjen etujen arvo e/v	28.16	187.71	488.29	19.11	191.89	492.52	90.42	204.58	512.29	113.68	214.23	522.23	133.85	218.95	527.87	140.42	225.02	532.64

Katso vertailun vuoksi lista suurituloisimmista suomalaisista vuonna 2010.

Yllä taulukoidut tulomittarit kuvioina (+laajempi joukko jakaumatunnuslukuja, ks. määritelmiä). Osassa kuvista on vielä pientä viilaamista (y-akselin osalta)...

Kuva 1/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 2/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 3/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 4/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 5/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 6/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 7/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 8/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 9/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 10/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 11/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 12/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 13/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 14/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 15/16.

Tulojen kuvaajia

Kuva 16/16.

Tulojen kuvaajia

Tulojen ajallinen kehitys Sopimusalaryhmittymittäin

Vuositulot, keskiarvon %-muutos Pron tes-ryhmittäin. Aineisto: TU:n/Pro:n työmarkkinatutkimukset 2008-.

Taulukko: %-muutokset sopimusalaryhmittäin (Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)).
Sektori 2009 2010 2011 2012 2013

000Muu 2.6 -0.9 -2.9 5.8 -2.0

Elintarvikeala 3.0 6.2 -4.0 1.6 1.9

Energia-ala 2.5 4.6 -0.2 1.7 0.0

Finanssi 0.7 -12.0 -2.4 1.6 -1.3

ICT-ala 4.9 -3.7 -2.5 -1.0 4.2

Kemianteollisuus 1.9 0.1 0.8 2.9 -1.6

Kiinteistopalvelut 6.4 1.5 -5.8 6.5 -4.4

Kuljetus-_ja_logistiikka-ala 1.0 -6.0 11.3 0.7 1.1

Kulutustavara-ala 4.4 1.3 5.7 -2.2 6.9

Metsateollisuus -3.4 5.4 -0.6 2.4 0.4

Palvelut 2.5 3.0 2.2 -7.8 8.6

Rakennusala 3.7 1.4 -3.5 4.0 2.7

Suunnittelu-_ja_konsulttiala 5.6 -1.6 0.8 -0.7 2.9

Teknologiateollisuus 3.9 1.2 -2.1 2.1 -0.3

Viestintaala 8.0 -16.9 10.3 -6.1 8.9

Taulukko A: Sopimusalaryhmien kehitys, ilman vakiointia.
Taulukko: %-muutokset sopimusalaryhmittäin (Vuosityötulot (log(e/v), reaalinen EKI-vv)-nl-(ei pääoma+tulospalk+sivutoim)).
Sektori 2009 2010 2011 2012 2013

000Muu 2.6 -5.0 -0.5 6.3 -2.4

Elintarvikeala 4.8 5.3 -1.3 1.3 0.8

Energia-ala 5.5 2.3 -1.4 3.6 -0.3

Finanssi -2.0 -7.7 -3.0 2.1 -1.1

ICT-ala 6.8 -2.7 -2.8 1.2 3.0

Kemianteollisuus 1.1 -0.7 2.6 4.1 -1.9

Kiinteistopalvelut 9.4 2.6 -6.4 5.9 -2.7

Kuljetus-_ja_logistiikka-ala -1.1 -1.4 11.1 0.8 -0.2

Kulutustavara-ala 2.6 0.7 6.1 -1.0 9.7

Metsateollisuus -5.4 9.2 -2.1 2.6 1.1

Palvelut 7.2 -2.0 4.4 -7.7 7.4

Rakennusala 2.7 3.2 -4.4 4.8 1.5

Suunnittelu-_ja_konsulttiala -4.6 -0.9 7.4 3.4 1.6

Teknologiateollisuus 1.5 2.4 -0.1 2.5 0.4

Viestintaala 5.1 -13.5 9.7 -6.7 7.7

Taulukko B: Sopimusalaryhmien kehitys, kun työssäolon osuus, ikä, työaikojen pituus ja asemataso on vakioitu.

Lukuihin liittyy tilastolliset virhemarginaalit (tuotetaan myöhemmin).

Tulojen ajallinen kehitys eri taustaryhmissä

Kuvakokoelma, klikkaa kuvasarjoihin..

Työaikojen yhteys ansiotasoon

Alla olevissa kuvissa on havainnollistettu kokonaisviikkotyöajan ja ansioiden (sisältää mm. ylityöt ja korvaukset työajan ulkopuolisista yhteydenotoiosta) välistä yhteyttä eri taustamuuttujien suhteen. Punaiset viivat kuvaavat keskiarvoja ja mediaania (katkoviiva). Sininen viiva on ns. tasoite, joka kuvaa työaikojen ja ansioiden yhteyden epälineaarista muotoa. Vihreät pisteet ovat alkuperäisiä havaintoja. Alla olevissa analyyseissa ei ole käytetty koko vastaajamassaa (ks. aineiston perusrajaukset kuvan alaosan huom. -kohdasta), joten kuvan keskiarvot ja mediaanit eivät välttämättä täsmää muihin tilastoihin.

Talousteorian mukaan tulojen tulisi kohota työajan mukaan eksponentiaalisesti, kuten viereisessä kuvassa on havainnollistettu. Selityksenä on, että vapaa-ajan määrä tulee yhä niukemmaksi, jolloin sen arvo ihmiselle myös kohoaa (jyrkkenevästi). On myös luultavaa, että ylipitkät työviikot rasittavat henkisesti ja fyysisesti suhteessa enemmän (per tehty tunti tai työn tuotos) verrattuna normaaliin n. 37.5 - 40 tunnin työviikkoon. Tällä on omat vaikutuksensa käytettävissä olevan vapaa-ajan laatuun.

Toimialaryhmittäin.

Sopimusalaryhmittäin

Sukupuolittain.

Ikäryhmittäin.

Koulutusryhmittäin.

Toimiaseman mukaan.

Kokonaistyöajan ja kokonaisansioiden välinen yhteys maakunnittain.

Työssäkäyntimaakunnan mukaan.

Vuosien 2010-2012 aineisto: Nähdään, että vain rakennusalalla ja teollisuudessa "ylipitkät" työviikot jotenkuten kompensoituvat rahassa. Mutta näissäkin tapauksissa rahallinen korvaus ylityöajasta ei ole ollut riittävä. Muilla sektoreilla (informaatio+viestintä, palvelut ja finanssi) ylipitkät työviikot eivät näytä aineiston valossa lisäävän ansioita käytännössä lainkaan.

Sivun alkuun

Palkkausjärjestelmän tila


Valitse vertailuvuodet vasemman- ja oikeanpuoleiseen kuvaan. Ja .

Joulukuun ansioiden rakenne (regressiomallilla arvioitu palkanmuodostus)

- elinkustannusindeksillä (EKI, Tilastokeskus) korjatut ansiot
Regressioanalyysista ks. Wikipedia.

Ansioiden ikäkehitys sukupuolen ja tehtäväaseman mukaan
Neljän ulottuvuuden tarkastelu (ansio, työajat, koulutuspäivät, työelämän tyytyväisyys)

Regressiomalli tulokvantiileille iän mukaan

Regressioanalyysin periaatetta havainnollistaa viereinen kuva, jossa vain yhdellä muuttujalla (ikä) selitetään toista muuttujaa (joulukuun reaaliansiot). Kuvassa on käytetty kvantiiliregressiota, jossa ennustetaan eri jakaumapisteitä (tässä 10, 25, 50, 75, 90 prosenttikohtia).Kuten kuvasta näkyy, malli pyrkii löytämään myös epälineaarisia (3. asteen polynomi) muotoja iän ja tulojen välillä.

Ansioiden ikäkehitys sukupuolen ja tehtäväaseman mukaan

Seuraava kuvasarja kertoo, kuinka ansiot ovat kehittyneet iän mukaan sukupuolittain ja tehtäväaseman mukaan (koko jäsenkunnassa). Esimerkiksi 50 %:n käyrä kertoo mediaaniansion ao. ikäpisteessä.

Assistenttitehtävät:

Joukukuun e/kk reaaliansiot (vuoden 2010 hinnoin).
Tulokvantiileille iän mukaan, naiset assistenttitehtävissä.

Joukukuun e/kk reaaliansiot (vuoden 2010 hinnoin).
Tulokvantiileille iän mukaan, miehet assistenttitehtävissä.

10, 25, 50, 75 ja 90 % tulokvantiilit. Naiset (vas.) ja miehet (oik.) assistenttitehtävissä. Aineistona elinkustannusindeksillä korjatut joulukuun reaaliansiot 2008- (vuoden 2010 hinnoin). Huom. miesten aineisto varsin pieni (aiheuttaa epätarkkuutta).

Muut toimihenkilötehtävät (asiantuntijat):

Joukukuun e/kk reaaliansiot (vuoden 2010 hinnoin).
Tulokvantiileille iän mukaan, naiset muissa toimihenkilötehtävissä.

Joukukuun e/kk reaaliansiot (vuoden 2010 hinnoin).
Tulokvantiileille iän mukaan, miehet muissa toimihenkilötehtävissä.

10, 25, 50, 75 ja 90 % tulokvantiilit. Naiset (vas.) ja miehet (oik.) muissa toimihenkilötehtävissä (~asiantuntijat). Aineistona elinkustannusindeksillä korjatut joulukuun reaaliansiot 2008- (vuoden 2010 hinnoin).

Esimiestehtävät:

Joukukuun e/kk reaaliansiot (vuoden 2010 hinnoin).
Tulokvantiileille iän mukaan, naiset esimiestehtävissä.

Joukukuun e/kk reaaliansiot (vuoden 2010 hinnoin).
Tulokvantiileille iän mukaan, miehet esimiestehtävissä.

10, 25, 50, 75 ja 90 % tulokvantiilit. Naiset (vas.) ja miehet(oik.) esimiestehtävissä. Aineistona elinkustannusindeksillä korjatut joulukuun reaaliansiot 2008- (vuoden 2010 hinnoin).

Ansioiden ikäkehitys sukupuolen ja tehtäväaseman mukaan sopimusalat-15 -ryhmittäin

Tehtäväasema

Joukukuun e/kk reaaliansiot (vuoden 2010 hinnoin).
Erilaisia käyräsovitteita.

Sukupuoli

Seuraavassa kuvassa yritetään selvittää työaikojen ja ansioiden välistä suhdetta. Havainnot ovat tes-ryhmien (15 kpl) ja toimiaseman muodostamia kombinaatioita. Kombinaatioista on laskettu keskiarvot kullekin muuttujalle.

Työajat ja ansiot täydennettynä tyytyväisyydellä ja koulutuspäivillä.
tes&asema-havainnot.

Kuvan perusteella voi väittää, että ylipitkät työviikot eivät yleisesti johda ansioiden tuntuvaan parantumiseen. Kysymys: mikä on kuvan joukoista eniten epäedukseen poikkeava ryhmä (mm. pisimmät työviikot)?
Vastauksen löydät täältä...

Laaja ansionmuodostusmalli

Katso myös näin ansiosi maksimoituvat varmimmin .
Pilkotumpi mm. sopimusaloja analysoiva palkanmuodostusmalli

Käytännössä selittäviä muuttujia on useita. Seuraavassa on kuvattu usean (selittävän) muuttujan regressiomalli, joka antaa arvioita palkanmuodostukseen vaikuttavien tekijöiden matemaattisesta muodosta. Olennainen ero yllä esitettyyn mallin on, että seuraavassa mallissa mallinnetaan keskiarvoa (mediaanien ym. sijaan). Tällä mallilla saadaan arviot useiden taustaryhmien yhdistelmille.

Mitä malli selittää?
Joulukuun tmt:ssä mitattua ansiota on mallinnettu tilastollisella menetelmällä (lineaarinen regressioanalyysi). Ideana on selittää ansiomuuttujaa samanaikaisesti usealla selittävällä tekijällä (sukupuoli, ikä, sopimusala jne.). Tällä tavalla ansionmuodostus voidaan hajottaa eri tekijöiden summaksi (lisäksi jää selittämätön osa, ns. jäännöstermi). Olennaista on ymmärtää, että mallilla vakioidaan aina muiden tekijöiden vaikutukset, esim. ikärakenne ja työnkuva vakioidaan, kun tutkitaan sopimusalojen välisiä eroja. Matemaattisesti y = a + b1*x1 + b2*x2 + ... + bp*xp + e, jossa y on selitettävä muuttuja, x1, x2, ... selittäviä muuttujia ja b1,b2,... näiden vaikutuskertoimet. a on mallin ns. vakiotermi (joka lisätään, jos mallilla ennustetaan y eri x:n arvoilla) ja e on em. mainittu jäännöstermi.

Kuvan lukeminen
Viereisessä kuvassa on visualisoitu mallin numeerisia tuloksia. Vasemmassa laidassa pystysuunnassa on mallissa käytetyt selittävät muuttujat. Musta piste mittaavat ao. muuttujan (tai sen luokan) vaikutusta selitettävään muuttujaan, tässä tapauksessa ansiotasoon. Punaiset vaakaviivat ilmaisevat vaikutuksen tilastollista virhemarginaalia. Punainen pystyviiva on nollavaikutuspiste (muuttuja ei vaikuta ansioihin) tai muuttujassa valitun vertailuluokan asetettu arvo. Mallissa pääosa selittävistä tekijöistä onkin sellaisia, jossa yksi muuttujan luokka-arvoista on valittu vertailuarvoksi (= 0).
Esimerkiksi sopimusala-muuttujassa, kaatoluokka "muu" on asetettu nollaksi ja muita alojen vaikutuskerroin on poikkeama tästä nollatasosta (x euroa vähemmän/enemmän). Mitä tahansa sopimusalaa voi verrata toisiinsa, ei pelkästään mallissa pakolliseen vertailuryhmään.
Mikäli muuttujassa ei ole vertailuluokkaa, niin muuttuja on joko numeerinen (jolla ei ole vertailuryhmää) tai sillä on kaksi arvoa 0 ja 1 (esimerkiksi on vakinaisessa työsuhteessa = {1=Kyllä, 0=Ei}), jolloin vertailuryhmänä on aina nolla. on automaattisesti.
Oikeassa laidassa pystysuunnassa on mallin selittävien muuttujien keskiarvot ja keskihajonnat (tai muuttujan vastausluokkien suhteelliset osuudet). On hyödyllistä tietää esim. paljonko on tietyn sopimusalan vastaukset muodostavat koko aineistosta.
Muuttujan tilastollisten vaikutusten analysointi tapahtuu virhemarginaalien (eli luottamusvälien) avulla. Mikäli virhemarginaali peittää nollaviivan, niin muuttujalla ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa vertailuryhmään (tai muuttujalla yleensä ei ole (lineaarista) vaikutusta - jos muuttuja on numeerinen tai 0/1-muuttuja).

Kuvasta nähdään, että sukupuolella ja iällä on yhteisvaikutus. Naisten ansiot lähtevät selvästi alemmalta tasolta ja ne "jämähtävät" n. 40 ikävuoden jälkeen. Miesten kohdalla iällä on suuri merkitys, nuorimpien ja vanhimpien ansioero voi hyvinkin olla jopa 1000 (huom. kun iän vaikutuksesta on jo poistettu mallin muut tekijät, kuten asema ja työnkuva). Alueellisesti Uusimaa jää omaksi kokonaisuudeksi, muualla ansiot ovat keskimäärin n. 250 (vähän alle 10 %) alemmat. Työnkuvatekijöistä eniten arvostetaan kaupallis-taloudellis-hallinnollista työnkuvaa ja teknistä työtä. Asiakaspalvelusta taas "rangaistaan". Mallissa on vakioitu kokonaistyöaika, joten mallissa käytännössä tutkitaan aikayksikköpalkkoja (näin esim. esimiesten pitemmät työpäivät on huomioitu).
Työpaikan koko vaikuttaa selvästi palkkoihin, isot työpaikat maksavat paremmin. Vakituinen työsuhde tietää noin 300 euron suhteellista lisää. Asemataso vaikuttaa siten, että esimiehet saavat noin 500 euroa enemmän kuin assistenttitehtävissä olevat. Muu toimihenkilöporukka jää näiden väliin, (huom. työnkuvatekijöitä on jo laajasti huomioitu).
Positiivinen vaikutus ansioihin on myös, jos työnkuva ei ole rutiinipitoinen, sisältää suurempaa päätöksentekoa, esiintymistä ja neuvottelua. Ansiot kasvavat tutkinnon asteen mukaan. Vuokratyöläisyys merkitsee n. 300 euron (yli 10 %) vähennystä ansioihin.
Sopimusaloista (kun muut tekijät on huomioitu) parhaiten maksavat finanssi, ict, raksa ja teknologiateollisuus, ainakin kun näitä aloja verrataan palvelut-alaan, kulutustavara-alaan ja kenties myös viestintään. Malli jäsentää varsin hyvin sopimusalojen väliset erot (tässä tapauksessa voi ajatella, että syntyy kolme ryhmää). Kuvan perusteella voi etsiä maksimaalisen tai minimaalisen ansion ennustava profiili (poimimalla kustakin muuttujasta äärivaikutukset). Malli ennustaa mm. että jos vuokratyönteon osuus kasvaa, niin se tietää jäsenkunnan keskiansioiden alenemista (olettaen että muut tekijät pysyvät samoina).

Muita huomioita voit itse tehdä oheisesta kuvasta!

Katos tästä pilkotumpi, mm. sopimusaloja analysoiva palkanmuodostusmalli

Tähän tulkinnat...

Näin ansiosi maksimoituvat varmimmin

Tulonmuodostusmallien perusteella prolaisen ansiotaso maksimoituu varmimmin, kun (perustuu vuosien 2008-2011 aineistoon):

olet töissä teknologiateollisuudessa, rakennus- tai elintarvikealalla (+10%) (rakennusalalla lisäksi pääasiallisena työtilana rakennustyömaa...)
olet ollut töissä koko vuoden ja vakinaisena (+30%)
et ole vuokratyöntekijä (-15 %)
työsuhteesi on kestänyt vähintään 20 vuotta samassa talossa (ansioennuste on huonoimmillaan 2-4 v. kohdalla) - myös alan kokemusvuodet hyväksi
olet töissä suuressa organisaatiossa (yli +10 % mikrotyöpaikkaan)
työpaikallasi on laajat kannustinjärjestelmät ja hyvät johtajat (esim. etätyömahdollisuus on merkki hyvästä työntekijä-työnantajasuhteesta)
olet vähintään 45-vuotias (naisena kuitenkin enintään 55-vuotias)
olet korkeammin koulutettu (mm. ylempi kaupallinen tutkinto on hyväksi, n. +15 % verrattuna vähiten koulutettuihin )
olet kokoaikaisessa työssä (n. 37.5 h/vko) (ylipitkät työviikot eivät lisää ansioita mm. harmaiden ylitöiden takia)
käyt töissä Uudellamaalla (n. +10 %)
olet esimiestehtävissä ( +13 % assistenttiin, +7 asiantuntijoihin)
työnalueesi painottuu voimakkaasti tekniseen tai kaupallis+taloudellis+hallinnolliseen (+5%) , vältä taiteellista työtä (-15 %) ja asiakaspalvelutyötä (-5 %)
työnsisältösi koostuu esiintymisestä, puheiden pitämisestä ja neuvotteluista
saat työnantajan maksamaa koulutusta
valvonnasta, seuraamisesta ja monitoroinnista
osallistut projekteihin ja työmatkustat (miel. > 50 pv/v)
yleensäkin työskentelet intensiivisesti, monipuolisesti ja paljon (työtuntia kohden)
olet mies (n. +8 %)

Todellisuudessa ei ole yhtään työntekijää, jolla samanaikaisesti toteutuvat kaikki positiiviset tekijät ja negatiiviset tulevat kokonaan vältetyksi. Lisäksi on syytä huomioida esim. jatkuvaan matkusteluun ja intensiiviseen työhön liittyvät rasitukset. Esimiestyön ongelmia ovat mm. työn ja vapaa-ajan häiriintyminen, joten yllä oleva lista ei ole yksiselitteinen polku hyvinvointiin (ks. hyvinvoinnin mekanismista erillinen raportti: Hyvinvointimekanismista (erit. mallinnukset tmt2:sta)).

Vaikka työajat lisää keskimäärin palkkatasoa, niin käyrän muoto muistuttaa ylempänä olevaa kaaviota. Työviikon pituus yli 40 tunnin jälkeen alkaa nopeasti hyydyttämään tulotason nousua, koska työ tapahtuu suurimmaksi osaksi harmaina ylitöinä.

Palkanmuodostuksen selittäminen tiedonlouhinta -menetelmillä

Hieman toisentyyppinen palkkamallinussysteemi on kuvattu tuloksiineen erillisellä sivulla.

Taustamuuttujien osittaisvaikutukset joulukuun ansioihin ajassa

Kuinka paljon ryhmät eroavat suhteellisesti toisistaan, kun muut tekijät on vakioitu?

Asteikkona on logaritminen muutos/ero (log(b/a)), joka on likimain sama kuin tavanomainen muutos (b-a)/a. Prosenttitulkinnan saat kertomalla y-asteikon arvon 100 %:lla. Kuvaa klikaamalla saat numerot taulukkomuodossa ja pitämällä kohdistimen kuvan päällä saat tulkintaohjeita.

Sivun alkuun

Palkkatyytyväisyyden vaikutus muuhun hyvinvointiin