Pron arvo- ja asennetutkimus

Tutkimuspalvelut / Ammattiliitto Pro

Pron arvo- ja asennetutkimus

Arvot - Halut - Asenteet - Ihanteet - Merkitykset - Luottamus - Uhat

Tervetuloa tutustumaan Pron jäsenten arvoihin ja asenteisiin Pron tuottaman tutkimusdatan avulla.

Sisältö:

Arvotutkimus toteutetaan noin joka 4. vuosi (2011,2015,... , syksyllä). Kyselyn tarkoituksena on selvittää Pron jäsenten arvostuksia, ihanteita, uskomuksia, asenteita ja haluja laajasti ottaen elämän eri asioihin, kuitenkin painottaen työelämän kysymyksiä. Varsinaiset työmarkkinatutkimukset (tmt 1+2) pyrkivät tuomaan näkyville työelämän olosuhteiden todellisen kuvan, joskin niissäkin on jonkin verran haluja ja ideaaleja edustavia mittareita. Epäsuorasti mm. tmt2:n työhyvinvointiväittämät tietenkin kertovat siitä, miten lähellä tai kaukana tietty olosuhdemittari on sen (oletetusta) ihanteellisesta tasosta.

Alla on lueteltu mitattuja alueita:

  • Väestölliset taustatiedot
  • Toimiala
  • Tulo- ja varallisuustaso
  • Yhteiskuntaluokka
  • Suhtautuminen perustuloon (2015-)
  • Suhde työntekoon, vapaa-aikaan
  • Työttömyysturva
  • Suhde luontoon
  • Suhde talousjärjestelmiin
  • Näkemykset verotuksesta
  • Oikeudenmukainen palkka
  • Luottamus eri toimijoihin
  • Oikeudenmukainen palkka
  • Tulevaisuuden uhat
  • Kunnallinen päätöksenteko
  • Suhde ay-liikkeeseen
  • Tyytyväisyys nykyiseen maailman ja muihin tilanteisiin
  • ...

Miksi tutkia arvoja? Mitä ne oikeastaan ovat?

Arvot ovat yksilöihin tai muihin järjestelmiin liittyviä subjektiivisia ominaisuuksia elämän kohteista tai asioista elämän toimintaympäristössä. Arvot on toiminnan "käyttövoima", mutta toisaalta myös toiminnan tulos. Yksilöiden ja laajempien yhteisöjen ihanteet elämästä vallitsevissa olosuhteissa ja resursseilla yhdessä vaikuttavat "arvopääoman" muodostumiseen. Toteutettavat arvot voivat toisinaan olla perimmäisten ihanteiden vastaisia. Tietyt ihanteet (tai ristiriita/vaje ihanteiden ja todellisuuden välillä) synnyttävät tarpeita ja haluja (rauhattomuutta), joita yksilöt tai muut järjestelmät (esim. yritys) pyrkivät tyydyttämään toiminnan avulla, esimerkiksi kulutusihanteita tyydyttääkseen tarvitaan (systeemien) työntekoa.

Hyvinvointi taas voidaan ymmärtää termissä pohjalla olevan "voida" -sanan kautta systeemin (esim. ihminen) kykynä toteuttaa tai tavoitella sille määrättyä ja/tai systeemin itsensä asettamaa tehtävää tai ihannetilaa ... eli näin arvot kytkeytyvät hyvinvointiin.

Arvoja pidetään suhteellisen muokkaantumattomina. Arvot muodostuvat ja muokkaantuvat kulttuuri- ja ympäristötekijöiden sekä yksilöllisten taipumustekijöiden yhteisvaikutuksessa. Ja toki sattuman kautta (esim. syntymällä tietynlaiseen kasvuympäristöön).

Arvotutkimuksen tilastoja

Pylväsdiagrammeja ja histogrammeja

Pylväsdiagrammeissa on tilastomuuttujien vastausarvojen (esim. 1-5) jakauma (%) ja näiden "numeeristettujen" arvojen keskiarvo (pallukka). Molemmat voivat olla kiinnostavia, keskiarvo on usein ihan riittävä tunnusluku, mutta se ei sisällä kaikkea informaatiota jakauman muodosta (vastausten levinneisyys, poikkeavan suuret/pienet vastausluokat). Alla olevan käyttöliittymän alapuolella on joukko pdf-prujuja, joista ilmenee eri taustaryhmien välisiä keskiarvovertailuja.

Huom. Joissakin muuttujien selitysteksteissä on tähti "*" tekstin perässä, tämän kysymyksen muotoilua on muutettu vuoden 2015 lomakkeessa verrattuna ensimäiseen 2011 lomakkeeseen (kuitenkin varsinaisen käsitesisällön pysyessä ennallaan).

Lisää suorien jakaumien tarkastelua

Sekalaisia tilastoprujuja (pdf):
Laaja_arvokartta_keskiarvot.pdf
Arvomittareita_teemoittain.pdf
Kunnallisteemat.pdf
Tilastot sisältävät myös keskiarvojen vertailuja sukupuolittain, ikäryhmän mukaan jne.

Interaktiivisia käyttöliittymiä aineiston itseanalysointiin

Alla olevista linkeistä pääset tutkimaan Pron jäsenten arvoja, asenteita ja näkemyksiä moniulotteisen interaktiivisen käyttöliittymän avulla (toimii vain verkossa). Käyttöliittymästä voit valita kysymykset (vaaka- ja pystyakseli), joiden keskiarvot on aggregoitu linkeissä kuvattujen taustamuuttujien suhteen. Tilanteita voi myös analysoida aikajanalla (ks. kuvan alla "play" ), tosin osa kysymyksistä on tullut vasta vuoden 2015 tutkimukseen. Väreillä saat käyttöön vielä kolmannen ulottuvuuden, voit ottaa jonkin kolmannen tekijän vaaka- ja pystyakselin muuttujien lisäksi.

Neuvo: Huomioi myös kuvan asteikot. Muuttujien koko arvoväli (range) ei useinkaan näy kuvassa, jolloin voit päätyä tekemään johtopäätöksiä mitättömistä eroista (suhteessa asian yleisyyteen tms.). Muuttujien nimissä on usein arvoväli (esim. 1-5), lisäksi yllä olevista jakaumagraafeista selviää muuttujien koko jakauma.

Klikkaa asiakokonaisuus (uuteen ikkunaan):

Arvojen ja asenteiden kartta ikäpisteen mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta sukupuolen ja iän mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta ay-aktiivisuuden mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta ay-aktiivisuuden ja sukupuolen mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta jäsenyyden keston mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta kotitalouden henkilömäärän mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta koulutusryhmityksen mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta koulutusryhmityksen ja sukupuolen mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta maakunnan mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta puoluekannan mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta puolueen ja ikäryhmän mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta toimialaluokituksen (1) mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta toimialaluokituksen (2) mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta toimialaluokituksen (3) mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta toimialaluokituksen (4) mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta toimialaluokituksen (4) ja sukupuolen mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta tuloluokan mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta yhteiskuntaluokan (1) mukaan ,
Arvojen ja asenteiden kartta yhteiskuntaluokan (2) mukaan ,
Ansiosidonnaisen ihanteellisen keston mukaan .

Tulosten visualisointia vaikutussuhdeverkostona

Verotus

Kuvan muuttujien lyhytnimien selitteet:
MUUTTUJA        NIMI
AKTIV1  Yhteiskunnan+työelämän aktiivinen seuraaminen
AKTIV2  Ei sanottavaa yhteiskunnallista asioista
AKTIV3  Yhteiskunnalliset asiat liian monimutkaisia
AKTIV4  Haluaa vaikuttaa yhteiskuntaan ja työelämään
AKTIV5  Valmius voimallisiin työtaistelutoimiin
AKTIV6  Valmius voimallisiin mielenilmauksiin muissa asioissa
VERO01  Ansioverotus: muuttaminen
VERO02  Pääomaverotus: muuttaminen
VERO03  Alv-verotus: muuttaminen
VERO04  Energia- ja ymp.vero: muuttaminen
VERO05  Alkoholivero: muuttaminen
VERO06  Polttoainevero: muuttaminen
VERO07  Perintövero: muuttaminen
VERO08  Yritysvero: muuttaminen
VERO09  Omaisuusvero: muuttaminen
VKAYT01 Verojen käyttö työllisyyteen
VKAYT02 Verojen käyttö sosiaaliturvaan
VKAYT03 Verojen käyttö ulkoiseen turvallisuuteen
VKAYT04 Verojen käyttö sisäiseen turvallisuuteen
VKAYT05 Verojen käyttö kehitysapuun
VKAYT06 Verojen käyttö ympäristönsuojeluun
VKAYT07 Verojen käyttö koulutukseen
VKAYT08 Verojen käyttö kulttuuriin ja urheiluun
VKAYT09 Verojen käyttö kuntatalouteen
VKAYT10 Verojen käyttö infrastruktuuriin
VKAYT11 Verojen käyttö elinkeinotukiin

Kaavio. Verotustekijöiden (verolähteet (harmaa.), verojen käyttökohteet (vihr.) ) väliset tilastolliset yhteydet estimoituna datasta. Kaaviolla selitetään VKAYT-muuttujien vaihtelua VERO-muuttujilla ja AKTIV-muuttujilla (lisäksi VKAYT-muuttujat keskenään).
Nuoli -> kuvaa vaikutussuuntaa tekijöiden X ja Y välillä (X -> Y). Punainen nuoli tarkoittaa, että jos selitystekijän X arvoa lisätään, niin selitettävän Y:n arvo kasvaa (positiivinen "korrelaatio"). Vastaavasti sininen väri ilmaisee negatiivista korrelaatiota.
Mallissa on vakioitu muutama muu tekijä (demografiset taustat, ...). Kuvan kaavioon on valittu vain kaikkein merkittävimmät vaikutussuhteet (malli on yksinkertaistus vielä mutkikkaammasta käyttäytymissysteemistä). Kuvasta voidaan etsiä vastauksia siihen, mikä on Pron jäsenten (arvo)logiikka verotuksen muuttamisessa. Jos tiettyä verolähdettä muutetaan, niin mihin käyttökohteeseen erityisesti halutaan vaikuttaa (enentävästi/vähentävästi)? Millä tavoin yhteiskunnallinen aktiivisuus vaikuttaa näkemyksiin verotuksesta?

Laajempia ja syvällisempiä tilastollisia selitysmalleja arvojen ja asenteiden muodostuksesta

Valikoituja selitysmalleja eri teemoista, kuvissa vaikutuskertoimet ovat pääasiassa ns. standardoituja regressiokertoimia (beta, läheistä sukua korrelaatiokertoimelle [-1,1]). Tilastomallien tuloksia voi katsella oheisen kuvan avulla. Kuvassa on yksi selitettävä asia (ks. kuvan ylälaidassa otsikko), jonka tilastollista vaihtelua selitetään oikeassa laidassa olevien tekijöiden avulla. Kun tietty tekijä (sen datasta arvioitu vaikutuskerroin, musta pallura) on nollaviivan (pystyviiva) oikealla puolella, niin tämän tekijän arvon lisäys lisää selitettävän tekijän arvoa (ja negatiivisella puolella vastaavasti selitystekijän arvon lisäys vähentää selitettävän arvoa). Kuva oikeassa laidassa sinisellä on selittävien muuttujien jakauma (keskiarvo, -hajonta), niistä näkee näppärästi esim. sukupuolijakauman (suhteelliset osuudet [0,1]). Kuvassa m(y) tarkoittaa selitettävän muuttujan keskiarvoa, mikä on hyvä huomioida, kun tulkitsee mallia (esim. 1-5 asteikollisen väitteen yleissijainti).
Nollakohta: Mikäli kerroinpiste on täsmälleen nollaviivan kohdalla (ilman virhemarginaaleja), niin tekijän vaikutus on oletettu nollaksi (ko. muuttuja on todettu mallinvalintavaiheessa liian heikosti "korreloivaksi") . Nollaviivan kohdalla oleva muuttuja voi myös olla moniluokkaisen luokittelumuuttujan (esim. maakunta) vertailuluokka (johon ko. tekijän muiden vastausluokkien arvoja verrataan).
Tämän tyyppiset analyysit on tehokas tapa tutkia, mitkä tekijät kaikista mahdollisista "oikeasti" vaikuttavat ilmiössä. On mahdollista, että jotkut tekijät tulevat paremmin esiin, kun muita tekijöiden vaikutus otetaan huomioon... tai vaikutus katoaa (todellinen vaikutussyy oli muissa muuttujissa).

Luottamus EU:hun ja Euroon ongelmien ratkaisussa - uskoon vaikuttavat tekijät (tapausesimerkki mallien tulosten tulkinnasta)

Analysointikysymys: Mitkä asenne-, arvo- ja ihannetekijät lisäävät prolaisten uskoa EU:n ja Euron kykyyn ratkaista ongelmia?
Jakaumat eri toimijoiden ongelmaratkaisukyvystä.

Yli 70 % on ollut sitä mieltä että EU ja Euro lisäävät ongelmia joko jonkin verran tai paljon. Vain 5 % uskoo ratkaisukykyyn (verran tai paljon). 25 %:n mielestä EU ja Euro ei lisää eikä poista ongelmia.

Alla listassa eri tekijät on suuntaa antavasti luokitelu taustavärein eri käsitteisiin työelämä, talous ja markkinat, ay-liike, sosiaaliset ja väestö, sekä elämäntapa. Sama tekijä voi kuulua useampaan käsiteluokkaan. On kiinnostavaa katsoa, millä tavoin EU nousee taloudelliseksi, sosiaaliseksi jne. kysymykseksi (prolaisten mielissä).
Luottamus EU+Euroon voimistuu sen mukaan mitä voimakkaammin ollaan ao. tekijöiden puolesta:

    Vaikuttavimmat tekijät:
  • Suomen autettava omasta syystä pulassa olevia maita
  • Suomen rajat mahdollisimman avoimet kaupankäynnille ja työvoiman liikkumiselle
  • Hyväksyy vapaan muuton Suomeen
  • Eivät ole valmiita voimakkaisiin työtaistelutoimiin
    Seuraavaksi vaikuttavimmat tekijät:
  • Rikoksista ei ankarampia rangaistuksia
  • Talouden ja rahan valtaa ei vähennettävä
  • Halukkuus elää yksinkertaisessa omavaraistaloudessa
  • Mainontaa ja markkinointia ei vähennettävä (merkittävästi)
  • Kotmaisia tuotteita ei tule suosia
  • Seuraavat aktiivisesti yhteiskuntaa ja työelämää
  • Korkeakoulutus
    Vähiten (mutta tilastollisesti) vaikuttavat) tekijät:
  • Hyväksyy, että alueet ylikansoitetaan
  • Hyväksyy tuloerojen kasvun tuloksellisuuden takia
  • Ei riippumattomuutta ja omista asioista päättämistä
  • Hyväksyy hyvä veli -verkostot
  • Vastuu on ensisijaisesti yksilöllä
  • Ydinvoiman oltava yhtenä energiamuotona
  • Viimeisin muoti ja teknologia tärkeää elämässä
  • Verot mittaa täysin ihmisen arvoa yhteiskunnalle
  • Yritysten ei tule luoda puskureita hyvinä aikoina
  • Sääntökuuliaisuus
  • Mies
  • Korkeampi tulotaso

Luottamus EU+Euroon liittyy voimakkaasti uhkakuviin suomalaisen työn ja työpaikkojen siirtymiseen ulkomaille. Mitä suuremmaksi uhka koetaa, sitä (vielä) heikommaksi EU:n ja Euron kyky ratkaista ongelmia koetaan. Luottamus EU:hun ja Euroon on vähentynyt ajassa. Vaikutussuhteet löydät tästä malliraportista (erityisesti s. 18)

Raportteja ym. joissa arvot ja asenteet osana aihetta



Linkkejä:

Pron (julkisten) tutkimustilastojen pääsivu
Tilastokeskuksen sivut
Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) sivut
Työterveyslaitoksen (TTL) sivut
Työelämän tutkimuspäivien sivut
Työelämä 2020 -sivustot
Maailman Pankin indikaattorit
Eurostatin tilastot
Ammattiliitto Pron pääsivu

Tutkimustiedotteita ja tutkimusinfojen esityskalvoja:
Työmarkkinatutkimus 1/2014 infotilaisuus 08.04.2014 (kalvot, medialle)
Työmarkkinatutkimus 2/2013 infotilaisuus 30.10.2013 (kalvot, medialle)
Työmarkkinatutkimus 1/2012 infotilaisuus (kalvot, medialle)
Työaikaesitys 27.11.2009, Toimihenkilöunioni (kalvot)
Keskeytykset ja häiriöt toimihenkilötyössä - Toimihenkilötyön häiriötekijöiden esikartoitus - (Laine, Lätti, Palmu, Pääkkönen, Suokas, Toivonen, Tuure & Vesilahti, 2013, pdf-kalvot)
Häiriöt toimihenkilötyössä esittelyaineisto (EK - STTK tuottavuustyöryhmä, 2013, (pdf-kalvot)

Tutkimukset aihealueittain (spesiaaliraportit, avautuu uudelle lehdelle) (ET=ei toiminnassa):
Demografiset taustatiedot (ET)
Työllisyys (ET)
Palkat, ansiot ja palkkausjärjestelmät
Työajat (ET)
Työn luonne ja koulutus
(Työ)hyvinvointianalyyseja (järjestelmät, subjektiivisesti koettu tyytyväisyys ym.)
Yritystason analyysit
Arvo- ja asennetutkimus
Yleiskalvot: "Pron toimihenkilöiden työelämän kuva" (pdf)
Ajatuksia organisaation toiminnan ja vaikutusten mittaamisesta" (pdf)
Kolumneja ym. tutkimustuloksista:
Työelämän tila 2015 ja tulevaisuus (web-raportti P.Palmu 2015, tutkimustuloksista johdettua tulkintaa ym.)
Kalvot yritysanalyyseistä
Palkkasalaisuus joutaa jo romukoppaan (Kauppalehti 18.3.2013 / Saarnio&Palmu, pdf)
...
(materiaalia tulossa...)