Hyvinvoinnin ja tuottavuuden muodostuminen työelämässä ja työpaikoilla

Vähän teoriaa
Työhyvinvointidynamiikan kaaviokuva
Käsityksiä oikeudenmukaisuudesta ja tuottavuudesta

Hyvinvoinnin yleistila jäsenkunnassa

Indikaattorit ajassa
Hyvinvointimittarien taso vuosittain
Indikaattorit sopimusalan ja aseman mukaan

Työhyvinvoinnin järjestelmät
Työelämätyytyväisyyden tekijät
Jäsenten työoloja ja hyvinvointia profiloivia malleja (sisältää regressioanalyysien avulla laskettuja vaikutussuhteita laajan joukon selittäviä ja selitettäviä muuttujia välillä)
Hyvinvoinnin selitysmekanismi

Subjektiivisesti koettu hyvinvointi, sairastaminen ja järjestelmämittarit
em. liittyviä mallisimulaatioita
Ns. piilomuuttujien (faktorianalyysi) hyvinvointimalliverkosto

Hyvinvointianalyysit yritystason aineistolla

Vähän teoriaa

Työhyvinvointijärjestelmä tarkoittaa kokonaisuutta, jossa mm.työpaikan säännöt, työvälineet ja -tilat, työyhteisön jäsenten välinen toiminta, johdon arvot ja heidän luoma toimintakulttuuri, palkkaus- ja muut järjestelmät (järjestelyt) vahvistavat samanaikaisesti organisaation tuottamien palvelujen laatua ja määrää sekä ihmisten työstä kokemaa tyytyväisyyttä, onnellisuutta ja ylläpitää energiatasapainoa. Hyvinvointi on subjektiivinen kokemus meneillään toiminnasta (työnteosta) sekä toimintaympäristön ärsykkeistä ja reaktioista. Hyvinvointiin liittyy myös odotukset paremmasta tulevaisuudesta.

Työhyvinvointia on syytä tarkastella osana laajempaa, työelämän ulkopuolelle ulottuvaa hyvinvointia. Kaikille yhteinen elämän perusrajoitus on aika (esim. vuorokausi 24 h, viikko 7 * 24 h, ...), joka jakautuu työhön, erilaisten velvoitteisiin, puhtaaseen vapaa-aikaan ja lepoon. Toiminta kuluttaa energiaa, mutta antaa myös henkistä, fyysistä ja sosiaalista sisältöä elämälle. Toiminnan prosessit ja sen tuotokset vaikuttavat ympäristöön ja toiminnan tekijöihin. Jatkuva ja osin väistämätön muodonmuutos (esim. kuluminen) vaikuttaa siihen, että uuden "kierroksen" (esim. uusi työviikko) alussa olemme ainakin jossain määrin erilaisia (psyko-fyysisenä kokonaisuutena). Hyvinvoivassa työyhteisössä yksilöt, yhteisöt ja järjestelmät toimivat työn ja vapaa-ajan kiertokulkua häiriinnyttämättä.
Palkkaus liittyy olennaisesti työhyvinvointiin. Palkkaus on suhteellisena käsitteenä oikeudenmukaisuuskysymys, ja oikeudenmukainen kohtelu parantaa ihmisten ja yhteisön hyvinvoinnin tilaa. Palkanmaksuprosessissa työntekijän tulee saada juuri oikea rahallinen vastine työpaikalle luovuttamasta "työvoimasta" ja sen käyttöarvosta (ts. energia-, käyttö- ja vaihtoarvo ovat vastaavuudessa toisiinsa).

Työhyvinvointidynamiikan kaaviokuva

	Oheinen kuva ilmentää työhyvinvointisysteemissä tapahtuvaa kiertokulkua yksilön silmin. Kaiken lähtökohtana on energia, joka mahdollistaa niin työ- kuin muun toiminnan. Työ itsessään on oma mutkikas toimintajärjestelmänsä (ks. yleinen kaaviokuva Engeströmin toimintajärjestelmästä). Työ tarkoittaa laajasti myös työaikoja, työoppien käyttöä, työntekomuotoja jne. Tutkimuksellisesti kiinnostavaa on analysoida, kuinka kuva vaihtelee jäsenkunnassa.
Kuva alla: yhteisön verkoston määrällistä havainnollistusta:

Yllä olevassa kuvassa on esitetty 100 yksilön yhteisö. Periaatteessa kullakin yhteisön jäsenellä on jokin suhde kaikkiin muihin jäseniin. Suhteista kumpuaa erilaisia ryhmiä (kuvassa keltaiset täplät), joilla on laadullisesti tai määrälliseti jotain yhteistä. Ryhmiä on paljon ja ne menevät päälletysten muiden kanssa. Työyhteisössä suhdematriisi voisi muodostua niin, että jokaista asiaa kohden olisi yksi matriisi. Kerrostamalla matriisit voidaan saada kokonaiskuva, miten eri jäsenet eri asioissa suhteutuvat toisiinsa ( ks. sosiaalisesta verkostoanalyysista esim.).

Aineisto ja menetelmät

Seuraavassa hyvinvointitekijöiden välillä tilastotieteellisesti arvioitu keskinäisten riippuvuuksien verkosto antaa hyvin hyödyllisen kuvan ilmiöstä. Mallin ideana on ollut toisaalta selittää järjestelmätekijöiden (palkkaus, työaika, koulutus, työympäristö) vaikutuksia varsinaisiin yksilön hyvinvointia kuvaaviin käsitteisiin, joita mitataan mm. tyytyväisyydellä palkkaukseen, työaikoihin, työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä vapaa-ajalle ulottuvusta yleisemmästä hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Omana selkeänä tavoitemittarina on sairauspäivien määrä ja kokonaistyytyväisyyden mitta.
Erityisenä mielenkiintona on, miten työpaikan erilaiset järjestelmät (palkkaus, työaika, koulutus, työhyvinvoinnin edistäminen,...) vaikuttavat yllä mainittuihin hyvinvointikäsitteisiin. Lisäksi tutkitaan ansiotason, työhön käytetyn kokonaisajan, lepotaukojen, lomaviikkojen ja työnantajan maksamien koulutuspäivien vaikutusta kokonaistyytyväisyyteen.

Kaikkia mahdollisia muuttujia ei voida analysoida ristiin, koska muuttujat sijaitsevat eri tmt-aineistoissa. . Liittämällä eri aineistot nyt tehdyllä tavalla, voinemme kuitenkin tehdä tietynlaisen synteesiin yhteyksistä yli aineistojen. Kuviossa ja vaikutussuhdelistauksessa esitettyjen tekijöiden lisäksi mallissa käytettiin muita taustatekijöitä, kuten sukupuoli, ikä, asema, sopimusala, koulutustaso jne, joilla on toki oma erityinen mielenkiintonsa. Tässä raportissa käsitellään enimmäkseen kaiken taustaisille jäsenille yhteistä vaikutusmekanismia.

Tilastollisena menetelmänä on käytetty erityyppisiä regressioanalyyseja. Lukuisa joukko eri malleja on kytketty alla olevan verkostomenetelmän avulla toisiinsa. Näin voidaan saada parempi kokonaiskuva siitä, minkälaisia ryhmiä ja ketjuja hyvinvointitekijät muodostavat toisiinsa. Samaa menetelmää voisi hyvin käyttää myös tulevaisuuden ennustamisessa ja niihin liittyvissä simulaatioissa.

Käsityksiä oikeudenmukaisuudesta ja tuottavuudesta

Työelämän kokonaistyytyväisyys

Synteesi kaikista työelämään liittyvistä tyytyväisyystekijöistä on nähtävissä alla olevassa (vas.) kuvassa.

Työhyvinvointimittarit

Seuraavassa on esitelty työolojen ja työtyytyväisyyden tilaa laajalla joukolla työmarkkinatutkimusten mittareita.

Indikaattorit ajassa

Taulukko: Pron tavoiteindikaattorien keskiarvot mittausajankohtina, kehitys 2008- (aikaindeksi on tutkimusajankohdan laskennallinen keskipiste, puolikkaat vuodet (VVVV.5) tarkoittaa tmt 1:n dataa). Finanssisektori on aineistossa 2010.5-
Indikaattori	karv 2008.5	karv 2009	karv 2009.5	karv 2010	karv 2010.5	karv 2011	karv 2011.5	karv 2012	karv 2012.5	karv 2013
Kokonaistyytyväisyys työelämään (0-100%)	64.4		60.9	67.8	62.9	68.0	65.1	67.8	66.3	67.3
Työnantajan kustantamat koulutuspäivät vuodessa			2.7		2.8		2.7		2.5
Työn kohde erittäin kiinnostava ja motivoiva (%-aste)		68.4		65.0		65.8		66.1		66.6
Tyytyväinen palkkaan (%-aste)		44.9		41.2		41.0		42.7		43.4
Tyytyväinen työaikoihin (%-aste)		73.7		74.3		75.1		75.2		75.8
Vapaa-aika ja lomat rauhoitettu työasioilta (%-aste)		70.5		69.2		71.7		72.7		73.3
Tyytyväinen työn tulokseen (%-aste)		70.2		69.3		70.4		70.5		70.8
Voi vaikuttaa työtehtävien sisältöön ja tekotapaan (%-aste)		59.1		56.4		56.4		56.1		56.3
Työpaikalla ei suosita eikä syrjitä (%-aste)		58.1		60.4		60.7		60.7		61.2
Työpaikan arvot vastaavat omiani (%-aste)		55.0		52.4		54.9		55.8		56.5
Ammattiyhdistystoiminta riittävän vahvaa (%-aste)		58.3		62.4		64.6		64.7		64.5
Ammatti- ja muiden työtaitojen kehittämiseen panostetaan tarkoituksenmukaisesti (%-aste)		47.8		44.1		45.5		46.4		46.0
Taloudellinen tilanne mahdollistaa tärkeiden asioiden toteuttamisen (%-aste)		54.3		52.5		52.8		53.7		52.3
Vapaa-ajalle riittävästi energiaa (%-aste)		63.0		61.6		61.9		62.2		62.6
Työllistymismahdollisuudet yleisesti erinomaiset (%-aste)		45.8		43.4		44.8		44.0		41.7
Sairauspäivät yhteensä (pv/v)		11.6		11.7		12.2		12.3		11.5

Klikkaa alla olevaa kuvaa nähdäksesi luvut taulukkona.

Kuva: Hyvinvointiväittämien keskiarvojen jakauma.

Kuva: Työympäristötekijöiden yleisyys.

Työelämätyytyväisyyden tekijät

Selitysmalli (regressio):

Jäsenten työoloja ja hyvinvointia profiloivia malleja

Alla olevat kuvat profioivat jäsenkuntaa laajan joukon työmarkkinatutkimusten avulla mitattujen muuttujien suhteen. Menetelmänä on tilastollinen malli (regressioanalyysi), jonka avulla aineistosta voidaan "estimoida" eri taustatekijöiden vaikutukset selitettäviin asioihin (työhyvinvointi, työnkuva, työajat, palkat,...). Nämä profiloinnit antavat hyvin tiiviissä muodossa hyvän peruskuvan, mitkä tekijät erottelevat eri työelämän asioita. Usean selittävän muuttujan mallissa selittävät tekijät (kuten sukupuoli, ikä, työpaikan koko) vakioivat toistensa vaikutuksia (puhdistetut vaikutukset), joten kuvassa nähdyt vaikutuskertoimet kuvaavat enemmän ko. taustatekijän syvempää ja itsenäistä vaikutusta.

Kuvia kannattaa suurentaa (Ctrl +/- näppäimellä tv.) ja analysoida esim. yhden taustatekijän (esim. työpaikan koko) vaikutus eri mittareissa (jotka kuvissa on esitetty eri värisillä kirjaimilla A,B,C,...). Toisaalta voit seurata yhden muuttujan (esim. palkat) selitykset kaikkien taustatekijöiden "läpi". Kokonaiskuvan saaminen vie hetken aikaa, mutta tuloksena on paljon suoria tilastojakaumia kokonaisvaltaisempi ja syvällisempi ymmärrys. Kuvat löydät myös pdf-muodossa: (pdf-raportti).

Kertoimet ovat ns. standardisoituja, vaaka-akselin skaalalla ei ole mittayksikköä, esim. eurot ja työtyytyväisyysmitat ovat samalla skaalalla. Kuvan tuloksista ei siis näe esimerksiksi sukupuolten välisiä palkkaeroja (prosenteissa tai euroissa), mutta voi arvioida ko. sukupuolitekijän vaikutusvoimaa suhteessa muihin tekijöihin (ja luonnollisesti vaikutuksen laatu +/- on ilmaistu). Pienempi kirjain tarkoittaa, että ko. muuttuja ei poikkea tilastollisesti merkitsevästi vertailuryhmästä (jota ilmaisee vaaka-akselin nollakohta). Vaikka vaikutuskerroin suhteessa vertailuryhmään on nolla (eli ao. ryhmä ja vertailuryhmä eivät poikkea toisistaan tilastollisesti merkitsevästi), niin ao. ryhmä voi kuitenkin olla mielenkiintoinen joihinkin muihin saman taustamuuttujan (esim. toimiala) vastausluokkiin. Vertailuryhmä on aina jokin kysymyksen vastausluokista, esim. työpaikan koko -muuttujassa pienimmät työpaikat tai sukupuolen kohdalla mies (jonka kaikki arvot on määritelty nolliksi).

Selitysmalli (regressio):

Työoloja ja hyvinvointia profiloivia malleja...

Hyvinvoinnin selitysmekanismi

Subjektiivisesti koettu hyvinvointi, sairastaminen ja järjestelmämittarit

(huom. mukana simulaatioita, ks. tästä)

Yllä olevasta mallista on myös simulaatioharjoitelmia. Esim. mitä hyvinvoinnin tilassa tapahtuu 3 jakson jälkeen, jos työmäärän liiallisuus kasvaa alkuvuonna 5 %?. Simulaatiotuloksiin pääset tästä "komentokeskuksesta". Tuloksissa on syytä pitää mielessä, että vaikutukset eivät välttämättä ole syy-seuraussuhteita (vaikka muiden tekijöiden vaikutus on aina vakioitu/puhdistettu), vaan ne heijastavat ilmiöön liittyvien osatekijöiden taipumuksia olla tavalla tai toisella (todennäköisyysmielessä) mukana "sopassa". Keskeinen syy tähän tarkemman tunnistamisen ongelmaan on, että aineisto ei (toistaiseksi) ole dynaaminen (aikasarja), jolloin voidaan tutkia ajallisten muutosten esim. viipeellisiä vaikutuksia.

Ns. piilomuuttujien muuttujien malliverkosto (faktorianalyysi)

Työelämän tyytyväisyys arvottamisnäkökulmasta

Hyvinvointianalyysit yritystason aineistolla

Huom. kaikki tulkinnat perustuvat 4.4.2013 tehtyihin analyyseihin 2008-2012 tmt-datalla

Seuraavat yritystason dataa hyödyntävät hyvinvointianalyysit pohjautuvat laajaan joukkoon malleja, joihin voit tutustua täällä (avaa uuden ikkunan liiton julkisilla sivuilla). Seuraavien analyysien ideana on pyrkiä ryhmittelemään ja tiivistämään useista kymmennistä yksittäisistä mittareista ja noin 100 yrityshavainnoista (joissa pienimmän vastaajayrityksen on niputettu toimialan ja yrityskoon mukaan ryhmäksi) muodostunutta aineistoa "niin pitkälle kuin järkevää". Yksittäisistä raakamittareista (joista osa jo itsessään summamuuttujia) on tehty eräänlaisia summamuuttujia, ylemmän tason hyvinvoinnin käsiteulottuvuuksia (ns. faktorianalyysin avulla). Indikaattorit on ryhmitelty 4 "faktoriin", faktorimallin rakenne selviää kuvan alla olevasta jälkimmäisestä taulukosta.

Kartta:

Kuvaa vastaava data on alla taulukkona (Factor1 ja Factor2 vastaavat kuvan vaaka- ja pystyasteikkoja). Vertaa kuvan pisteitä ao. taulukkoon. Taulukko helpottaa kuvan lukemista erityisesti niisstä tilanteissa, kun yritysten koordinaatit menevät toistenssa päälle. Kuvan arvot ovat ns. faktoripistemääriä, jotka on skaalattu niin että keskiarvoksi tulee nolla (kuvassa origolla on oma merkityksensä). Kuvassa havaitut poikkeamat ovat ennen muuta suhteellisia. Absoluuttiset tasot selviävät muista analyyseista.

Taulukko: Faktorianalyysin pistemääräaineisto.
Hyvinvointianalyysit yritystason tmt-aineistolla.
Taulukossa sarakkeet Factor1,... ovat ns. piiloulottuuvuuksia. Lukuarvot ovat koordinaatteja tai pistemääriä, joiden mukaan kukin riveillä oleva yritys sijoittuu.
Taulukko on lajiteltu 1. sarakkeen mukaan pienimmästä suurimpaan arvoon. Itse faktorianalyysimallin rakenteen kuvauksen löydät täältä täältä . Tämä analyysi pohjautuu aineistoon, jonka löydät täältä (aukeaa uudelle sivulle) . 2014-01-24
Factor1	Factor2	Factor3	Factor4	X	Kokonaistyytyväisyys työelämään (ero mallissa)
-2.40	-0.17	1.57	0.71	000MuuFirma-Rakentam_f- 0-29	1.97
-2.18	-0.73	0.98	0.82	000MuuFirma-Palvelut_e_s- 0-29	-1.41
-2.09	-0.06	1.05	0.72	000MuuFirma-Teollisuus_abdc- 0-29	-0.25
-1.93	-1.16	-0.71	-2.24	Realia_Group	-6.24
-1.90	0.06	-1.17	-1.78	Relacom_finland	-14.29
-1.88	0.55	0.08	0.58	Pöyry	-0.63
-1.71	0.29	0.24	1.39	Ramboll_finland	5.93
-1.68	-0.24	0.88	0.57	000MuuFirma-Inform_Viest_jit- 0-29	0.00
-1.63	0.56	-0.49	2.60	Etteplan	-0.95
-1.53	0.10	1.33	-0.01	000MuuFirma-Rakentam_f- 30-199	4.20
-1.46	0.25	-0.60	-1.15	Empower	-5.41
-1.37	-0.19	0.78	0.27	000MuuFirma-Palvelut_e_s- 30-199	0.69
-1.23	-1.26	-2.38	1.03	Manpower	-9.77
-1.07	-1.62	-1.95	1.65	Fonecta	-1.23
-1.04	0.19	0.09	0.06	Finnair	-3.10
-1.01	0.75	0.55	-1.17	Maintpartner	1.35
-0.98	0.31	0.97	-0.08	000MuuFirma-Rakentam_f- 200-499	6.68
-0.97	-0.02	0.57	0.18	000MuuFirma-Palvelut_e_s- 200-499	1.77
-0.96	0.14	0.49	-0.09	000MuuFirma-Palvelut_e_s- 500+	1.33
-0.95	-1.40	-3.84	0.80	Barona	-14.60
-0.90	0.61	0.52	0.15	STX_Finland	0.98
-0.85	-0.23	-0.35	0.31	000MuuFirma-Inform_Viest_jit- 30-199	0.03
-0.83	0.43	0.56	0.21	000MuuFirma-Teollisuus_abdc- 30-199	2.63
-0.76	-0.15	-0.64	-0.99	Anvia	-0.38
-0.57	0.35	-0.75	0.20	000MuuFirma-Inform_Viest_jit- 500+	-2.22
-0.48	0.08	0.01	0.33	Stora-Enso	1.10
-0.44	0.14	-1.58	-0.60	Teliasonera_Finland	-1.50
-0.44	-0.11	0.07	0.94	RAY	-0.59
-0.39	-2.44	-2.23	-0.62	GoExcellent	-13.52
-0.38	-2.18	1.79	0.40	PopPankit	5.86
-0.38	0.50	0.72	-0.72	YIT	3.53
-0.35	0.64	-0.38	-1.85	Eltel_Networks	-0.90
-0.33	0.44	0.57	-2.77	ISS	1.24
-0.31	0.16	-0.34	0.57	000MuuFirma-Inform_Viest_jit- 200-499	1.05
-0.24	0.26	0.78	0.81	Yleisradio	8.87
-0.23	0.62	0.22	0.17	000MuuFirma-Teollisuus_abdc- 200-499	3.33
-0.23	0.73	0.22	0.01	Outokumpu	1.74
-0.22	0.48	-1.01	-1.93	Digita	-0.31
-0.19	0.39	1.08	-0.85	000MuuFirma-Rakentam_f- 500+	5.46
-0.17	-0.73	-0.86	0.34	Tallink_Silja	-3.29
-0.10	0.83	-1.47	0.11	Nokia_Siemens_Networks_Finland	-5.13
-0.08	-1.84	1.15	0.32	000MuuFirma-Rahoitus_k- 0-29	5.33
-0.06	0.14	-0.01	0.19	Metsäliitto	0.49
-0.06	1.06	-1.20	-0.36	Moventas Oy	-0.92
-0.03	0.63	1.37	-0.62	Lemminkäinen	6.69
0.11	0.30	-0.61	-1.19	Efora	-3.53
0.12	0.42	0.27	-1.31	Lassila&Tikanoja	1.36
0.13	0.76	0.06	0.08	000MuuFirma-Teollisuus_abdc- 500+	3.69
0.13	1.02	-0.28	0.87	Tikkurila	-1.66
0.15	0.71	-0.33	-1.54	Itella	-0.02
0.19	0.78	-0.23	-0.35	Valtra	4.69
0.23	0.24	0.06	1.08	Samlink	5.51
0.31	0.57	1.69	-1.90	Skanska	7.80
0.32	0.37	0.67	-0.13	Fazer	6.20
0.35	1.12	0.61	0.18	Abloy	5.13
0.36	0.23	0.36	0.76	Sandvik mining and construction	8.41
0.42	0.59	1.51	-1.29	NCC	8.84
0.43	-0.35	-1.84	-0.89	DNA	-3.46
0.44	0.77	-0.04	-0.69	ABB	1.96
0.47	0.86	-0.22	1.33	Kemira	3.76
0.49	0.96	0.16	-0.40	Yara	5.97
0.51	0.60	-0.04	-0.46	HK_Ruokatalo	4.19
0.51	-0.17	-1.76	-0.91	Elisa	-0.92
0.51	1.01	-0.15	0.44	Patria	5.57
0.51	0.35	-0.29	-0.09	UPM-Kymmene	-1.67
0.52	0.82	-0.09	0.22	Wärtsilä	5.74
0.54	0.91	-0.61	0.09	Nokia	-1.69
0.54	-1.71	0.56	-0.19	000MuuFirma-Rahoitus_k- 30-199	4.08
0.55	-0.60	0.38	0.09	000MuuFirma-Rahoitus_k- 500+	3.72
0.59	0.84	-1.05	1.05	Wallac	-0.88
0.61	-2.06	1.03	0.07	Osuuspankki	4.96
0.67	0.62	-0.01	0.55	Nokian_Renkaat	7.00
0.75	1.03	-0.47	1.26	Orion	2.86
0.76	-2.16	1.33	-0.32	Säästöpankki	5.04
0.83	0.78	-0.67	-0.08	Metso	4.05
0.84	1.13	0.05	0.99	Neste	7.66
0.85	-0.37	-0.73	-1.50	Vattenfall	-0.76
0.85	-2.03	0.54	0.14	Pohjola Pankki	5.31
0.87	0.60	-0.08	-0.84	Konecranes	6.07
0.87	1.06	1.08	0.60	Borealis_Polymers	11.04
0.89	-1.78	0.20	-0.25	Keski-Suomen OP	4.62
0.92	-1.92	0.66	-0.98	Helsingin OP Pankki	1.96
0.96	-0.15	-0.06	0.57	000MuuFirma-Rahoitus_k- 200-499	4.98
1.00	0.58	0.57	0.06	VVO	7.75
1.01	1.01	0.22	-0.29	Fortum	6.85
1.06	0.56	0.08	-0.09	Rautaruukki	6.18
1.14	-1.85	0.37	0.92	Turun Seudun OP	4.63
1.21	-0.22	-0.38	0.43	OP-Keskus OSK	1.48
1.24	-2.36	0.58	0.39	Länsi-Suomen OP	7.15
1.28	0.32	0.36	0.75	Saarioinen	8.16
1.36	-1.01	-0.54	0.22	Oulun OP	3.05
1.47	1.35	-0.26	2.14	Bayer-konserni	9.87
1.51	0.98	-0.29	-0.49	Kone	4.88
1.52	0.40	0.11	2.21	Valio	12.69
1.62	-1.52	-0.49	-0.11	Danske Bank	4.16
1.74	-2.18	1.13	-0.21	Tampereen Seudun OP	8.87
1.75	0.61	0.21	0.40	Atria_Suomi	9.54

Kuvasta havaitaan, että finanssialan firmat muodostavat selkeän oman ryhmittymän (oikealla alhaalla). Näillä työpaikoilla on hyvät palkan ja osaamisen kehittämisen järjestelmät. Myös johtaminen ja työelämän kokonaistyytyväisyys koetaan verrattaen paremmaksi. Vaikka finanssialalla palkkatyytyväisyyskin on todennäköisesti verrattaen korkeata, niin varsinainen palkkataso on kuitenkin alhainen (koska kuvan pystysuunnassa toimialan yritykset ovat asteikon negatiivisella puolella). Esim. Kone, Fortum ja Neste pärjäävät muuten hyvin, mutta näissä yrityksissä johtaminen ja töiden hallinta (pl. Neste) on verrattaen alemmalla tasolla. Yo. taulukko paljastaa useissa yhteyksissä todetun faktan, että eräissä kiinteistöpalvelualojen yrityksissä (ISS, L&T) töiden hallinta on ollut erityinen ongelma (ks. faktorien kuvaukset ao. taulukosta).

Ei liene yllätys, että 1. faktorin (kuvassa vaakaulottuvuus) suhteen heikoiten pärjäävät ovat tyypillisesti eri toimialojen pienempiä yrityksiä (jotka niputettiin toimialansa tiettyyn yrityskoko-luokkaan).

Tietyssä mielessä parhaat työpaikat ovat "nelikentän" oikeassa ylälohkossa. Tällaisia ovat erityisesti Bayer, Valio, Borealis Polymers, Saarioinen ja VV0.

Faktorilatausten matriisi

Taulukko: Faktorianalyysin latausmatriisi.
Hyvinvointianalyysit yritystason tmt-aineistolla.
Taulukossa sarakkeet Factor1,... ovat ns. piiloulottuuvuuksia, joihin riveillä olevat alkuperäiset mittarit liittyvät ao. korrelaatioilla (lataukset).
Faktorit kuvaavat siis laajempia käsiteulottuvuuksia, esim. Factor1 edustaa mm. palkkausjärjestelmän toimivuutta työpaikalla.
Yo. tulokset on eräänlainen jatkojalostus yritystason analyysaineistoon, jonka löydät täältä (aukeaa uudelle sivulle) . 2014-01-24
X	Factor1	Factor2	Factor3	Factor4	YLongName
POJB01	0.93	0.07	0.08	0.17	Tehty kirjallinen toimen/tehtävän kuvaus {0=Ei, .5=Osin, 1=Täysin, EOS}
POJB02	0.93	0	0.11	0.13	Tehty kirjallinen vaativuuden arviointi {0=Ei, .5=Osin, 1=Täysin, EOS}
POJB05	0.93	-0.11	0.13	0.18	Tehtävänkuva on tarkistettu {0=Ei, .5=Osin, 1=Täysin, EOS}
POJB03	0.88	-0.17	0.15	0.18	Selitetty, mistä tekijöistä palkka muodostuu {0=Ei, .5=Osin, 1=Täysin, EOS}
POJB04	0.85	-0.01	-0.04	0.13	Käynyt kehitys- tv. keskusteluja esimiehen kanssa {0=Ei, .5=Osin, 1=Täysin, EOS}
POJB06	0.82	0.04	0.18	0.1	Tehty kouluttautumissuunnitelma {0=Ei, .5=Osin, 1=Täysin, EOS}
POJB07	0.81	-0.34	-0.03	0.15	Työn laatua ja määrää on vertailtu muiden töihin {0=Ei, .5=Osin, 1=Täysin, EOS}
POJB08	0.7	-0.39	0.38	0.12	Palkkauksesta+palkits. keskusteltu esimiesten kanssa {0=Ei, .5=Osin, 1=Täysin, EOS}
KANNUSTJ	0.66	0.05	0.03	0.07	Työpaikan kannustinjärjestelmät, indeksi
THVKART	0.65	0.21	0.29	0.47	Työhyvinvointiriskit kartoitettu {1=Kyllä, 0=Ei}
TAKOULPV	0.61	-0.26	0.29	-0.22	Työnantajan kustantamat koulutuspäivät vuodessa
FPAL	0.46	0.26	0.29	0.15	Palkkaus, tyytyväisyys (indeksiarvo)
I_VAKTYO	0.43	0.19	0.3	-0.2	Ollut vakinaisessa työsuhteessa {0=Ei, 1=Kyllä}
FTURV	0.39	0.32	0.03	0.28	Turvallisesti tehty työ (indeksiarvo)
FVAP	0.38	-0.09	0.34	-0.11	Työn ja vapaa-ajan yhdistävä hyvinvointi (indeksiarvo)
FVAHVAL	0.36	-0.06	0.22	0.57	Vahinkoa aiheuttamaton työ (indeksiarvo)
FTERVPAL	0.34	0.49	0.22	-0.01	Työterveyspalvelujen riittävyys (indeksiarvo)
FEKOLOG	0.32	0.73	0.28	0.06	Työpaikan ekologinen vastuutaso (indeksiarvo)
HarmaaYlityo	-0.3	0.37	0.07	-0.63	Harmaat ylityöt (E+F) h/vko
FVAI	-0.13	0.88	-0.16	0	Vaikutusmahdollisuudet työaikaan ja työhön (indeksiarvo)
TJ1	-0.24	0.82	-0.21	0.01	Työaikajärj liukuva+pankki+säästö+jousto, indeksi
KEH_RUT	0.03	0.75	0.35	-0.12	Kehittämisen ja innovoinnin suhde rutiinityöhön [0,1]
STYOPIB	0.01	0.66	0.15	0.1	Erityistyöoppimuuttujien summa
STYOTO	-0.06	0.6	0.31	-0.25	Työprosessimuuttujien summa
REJANS2	0.19	0.6	0.08	-0.04	Jouluk. työtulot osat a+b+c+f (e, reaalinen EKI-vv)
LEPOMIN2	-0.1	0.56	-0.39	0.18	Päiv. lepotauot min 7.5 h päivässä
TAIKY4	-0.2	0.54	0.07	-0.6	Tot. kokonaisviikkotyöaika (a+b+c+d+e+f) h/vko
FVASTVEL	0.01	-0.33	0.28	0.12	Vastuista ja velv. vapaa aika (indeksiarvo)
STYOPIA	0.17	-0.39	0.15	-0.26	Perustyöoppimuuttujien summa
FIHALUE	0.21	-0.47	0.02	0.13	Työpaikan ihanteellinen sijainti (indeksiarvo)
FYHTB	0.22	-0.5	-0.51	-0.12	Yleinen sosiaalinen pääoma työyhteisössä (indeksiarvo)
FSIS	0.21	0.06	0.75	-0.18	Oman työn sisältö, arvostus ja asema, tyytyväisyys (indeksiarvo)
FOIK	0.18	0.01	0.65	0.3	Uhattomuus ja reiluus työyhteisössä (indeksiarvo)
FJOH	0.3	-0.18	0.59	0.23	Yleinen johtamis- ja toimintakulttuuripääoma, tyytyväisyys (indeksiarvo)
STYOALU	-0.24	-0.11	0.42	-0.35	Työaluemuuttujien summa
SAIPV	-0.13	-0.28	-0.51	-0.06	Sairauspäivät yhteensä (pv/v)
VUOKRTYO	-0.22	-0.2	-0.53	0.11	Ollut vuokratyössä {0=Ei, 1=Kyllä}
FSUJ	-0.03	0.08	-0.11	0.88	Työmäärän hallittavuus (indeksiarvo)
FOSTYO	0.26	0.18	0.2	0.35	Osaamistaso tehtävän vaativuuteen (indeksiarvo)
ETATYO2	-0.25	0.25	-0.2	-0.27	Etätyöpäivät pv/kk

Kuvassa itseisarvoltaan voimakkaimmat havaitun muuttujan (rivit) ja käsitetasoa edustavan faktorin (sarakkeet) väliset korrelaatiot on esitetty vahvennettuna ja keskivahvat korrelaatiot kursivoidulla kirjasimella.

Taulukosta nähdään, että palkkausjärjestelmämittarit ja pääsy kannustusjärjestelmien piirin ilmentävät voimakkaimmin 1. ulottuvuutta. Lisäksi työhyvinvointiriskien kartoitus, työnantajan maksaman koulutuksen määrä, vakituinen työsuhde ja tyytyväisyys palkkaan ovat 1. faktorin ilmentymiä. 1. faktori liittyykin jollain tavalla työpaikan keskimääräistä toimivampiin järjestelmiin palkkauksen, osaamisen kehittämisen ja työhyvinvointiriskien tunnistamisen ja terveydenhuollon ennakoinnin osalta. 1. faktorista syntyy hyvän työpaikan vankka perusjalka.

2. faktoriulottuvuus on hieman monimutkaisempi. Tässä ulottuvuudessa yhdistyvät mm. korkeampi palkkataso (huom. työaika on vakioitu) , ekologinen vastuunotto, vaikutusmahdollisuudet työhön ja kehittämisen ja innovoinnin keskimääräistä suurempi osuus työn sisällössä, joustavat työaikajärjestelmät, työn määrällinen ja laadullen laajuus, pitemmät työpäivät (myös harmaita ylitöitä), enemmän lepohetkiä ja vähän sairauspäiviä. Tässä ulottuvuudessa työyhteisön sosiaalinen pääoma (työyhteisöllisyys) on kuitenkin keskimääräistä huonompaa. Tietystä ristiriitaisuudesta huolimatta tämä 2. faktori sisältää enemmän hyviä asioita. Kuvasta myös nähdään, että useat yritykset, jotka ovat pystysuunnassa positiivisella puolella (>0), ovat myös enemmän tyytyväisiä työelämäänsä (keltainen pallukka).

3. faktorin kärkimuuttujana on johtamis- ja toimintakulttuuripääoma -muuttuja (joka jo itsessään on summamuuttuja useasta eri raakamittarista (ks. tmt2). Lisäksi oikeudenmukaisuus, työn sisältö ja avoin keskustelukulttuuri palkoista ilmentävät tätä ulottuvuutta (joka kuvassa on ikään kuin lisäulottuvuutena, ks. symboli, jos yrityksen kohdalla tietty kynnysarvo ylittyy). Tässä ulottuvuudessa suuremmalla pistemäärällä korostuvissa yrityksissä on kenties paras ihmisjohtaminen. Hyvä henkilöstöjohtaminen näkyy myös parempana vapaa-ajan laatuna.

4. ulottuvuus on selvästi työmäärän hyvää hallittavuutta kuvaava. Työaika on lyhyempi, harmaat ylitöitä tehdään vähän ja työn määrän ja laadun intensiteetti (ks. työnkuvasummamuuttujat) on alhaisempi.

Analyysien perusteella parhaissa yrityksissä yhdistyvät monet ulottuvuudet hyvällä tavalla (ks. esim. Valio, Borealis Polymers, Bayer ja Saarioinen). Mutta esimerksi Ramboll, joka menestyy heikosti 1. faktorissa on positiivinen faktoreissa 2-4 ja työelämän kokonaistyytyväisyys ylittää valitun kynnysarvon.

Yo. tulkinnat perustuvat 4.5.2013 tehtyhin analyyseihin (2008-2012 tmt-data).

On syytä muistaa, että yo. tulokset kuvaa yrityksiä keskimäärin 4-5 vuoden aineistolla. Muutoksia voi analysoida 1. vaiheen analyyseista.