Yllä oleva kuva analysoi sukupuolten välisiä palkkaeroja eri jakaumapisteiden (fraktiilit, prosenttipisteet) avulla raakapalkkojen ja laajalla tilastollisella mallilla vakioitujen (jäännös)palkkojen osalta.

Kuvassa (pystyakseli) raakapalkat on mitattu prosentuaalisena poikkeamana aineiston keskiarvosta (miehet ja naiset yhdessä). Vaaka-akselilla vasemmalla on alhaisimmat palkat ja oikealle mennään palkkajakauman huipulle. Kummallakin sukupuolella on oma raakapalkkojen jakauma, vertailussa katsotaan esim. samassa jakaumapisteessä (75) sitä, miten paljon miesten ja naisten palkka-arvot poikkeavat aineiston keskikohdasta.

Mallilla vakioidut palkat tarkoittavat kuvassa sitä, että tutkitaan mallilla selittämättömiä jäännöshavaintoja (poikkeamaa mallin ennusteen ja todellisten raakapalkka-arvojen välillä). Tässäkin tilanteessa katsotaan miten miehet ja naiset tilastoituvat tai sijoittuvat jäännöspalkkajakaumassa. Mitä suurempia miesten jäännöspalkat ovat kussakin palkkajakauman fraktiilissa, sitä enemmän selittämätöntä tehtäväkuvalla vakioitua eroa on. Mallilla vakiointi (koska palkkaeroille löytyy myös peruste työnkuvien kautta) lähentää miesten ja naisten välisiä palkkaeroja, joten kussakin jakauman fraktiilikohdassa (esim. 75) miesten ja naisten välinen ero kuvaa selittämätöntä palkkaeroa (prosentuaalisesti), kun miesten ja naisten työnkuva- ym. tekijät ovat samalla tasolla.

Kuvassa yksi kiinnostava tarkastelu on, että kuinka paljon palkat yleensä poikkeavat (raaka ja vakioidut) aineistossa. Esimerkiksi miehellä fraktiilien 10 - 90 vertailu kertoo ylimmän ja alimman desiilin prosentuaalisen "haitarin" (kuvassa miinusmerkkinen lisätään plusmerkkiseen, näin saadaan vaihteluväli). Jos esimerkiksi 10-90 väli on suurempi kuin sukupuolten välillä oleva ero (fraktiileittain), niin sukupuolten sisäiset erot (syrjintä) ovat muodostavat suuremman osan palkkasyrjintäilmiöstä. Analyysien perusteella näyttäisi olevan 20-80 -sääntö (välinen - sisäinen).