EK:n tilastodatan analyyseja / Pron tutkimuspalvelut
Aineisto ja analyysit
Alla olevat tilastoanalyysit perustuvat EK:n tuottamaan kuukausipalkkatilastoihin. Tähän raporttiin on koottu useiden vuosien (ks. informaatio graafeissa) vastaavat palkka- ja henkilömäärä taulukot. Eri vuodet koottiin yhdeksi tietokannaksi ja lisäksi on hyödynnetty Tilastokeskuksen elin- tai kuluttajaindeksiä ostovoimakorjatuissa palkkatilastoissa. Tilastot koskevat sekä keskimääräisiä henkilömäärien ja palkkojen tasoa sekä näiden keskimääräisiä vuosimuutoksia. Palkkojen vuosimuutokset kuvataan erikseen ostovoimakorjattuina reaalipalkkoina ja nimellisinä ao. vuoden hinnoin. Em. ajatuksena on että hintojen nousu syö osan palkkojen korotuksista. Palkkataso kuvataan vain reaalisina viimeisimmän vuoden Tilastokeskuksen (TK) kuluttajahintaindeksin tasolla (viimeisimmän vuoden kerroin = 1).
Analyyseissa on valikoitu joukko toimialaryhmiä, pienehkö osa kaikista toimialoista. Esimerkiksi teollisuus on tässä vain yhtenä kimppuna. Data on EK:n tilastotietokannasta, datan laadusta ja sen mahdollisista ongelmista ja puutteista (esim. kattavuus) on syytä käydä keskustelua. Luokittelut sisältävät subjektiivisia rajanvetoja ja usein yksinkertaistavat todellisuutta. Mittausvirhe on aina läsnä, vaikka data olisi niin sanottu kokonaisaineisto (ei tilastollinen otos). Rajanveto toimihenkilöt/ylemmät voi käytännön työtehtävissä olla hyvinkin häilyvä.
On syytä varoa ylitulkitsemasta, tilastoluvuista ei voi suoraan päätellä esimerkiksi, mikä ryhmä on ollut tuottavin tai nostanut eniten tuottavuutta - ainakaan datan numeroarvoisessa määrässä. Työn arvostus (sen subjektiivinen arviointipohja), palkkausjärjestelmien toimivuus, toimialan rakenteelliset muutokset, taloussuhdanteet ja esimerkiksi työntekijöiden joukkovoima kaikki vaikuttavat havaittuihin lukuihin (EK:n tilastodatamittausjärjestelmän välityksellä). Keskiarvot eivät myöskään tyhjentävästi kuvaa aineistoa, jakauman hajontaa mittaavat tunnusluvut olisi hyvinkin hyödyllinen datalisä.
Henkilömäärät
Henkilömäärän taso
KUVA Henkilöstömäärä toimialan ja henkilöstöryhmän mukaan, keskimäärin. tarkasteluajanjakson vuosina. Kuvassa vaaka-akselilla luokat on jaettu suuntaa antavasti Toimihenkilöt - Ylemmät toimihenkilöt kategorioihin, täsmällinen määrittely ei ole kaikissa tilanteissa kovinkaan selvää.Henkilömäärän tason %-vuosimuutos
KUVAOstovoimakorjatut reaalipalkat
Reaalipalkkojen taso keskimäärin tarkastelujaksolla
KUVA reaalisten keskimääräisten kuukausipalkkojen taso. Reaalipalkat on laskettu sitten, että nimellisiä palkkoja on korattu kuluttajahintaindeksin ostovoimakertoimella. Viimeisimmän tarkasteluvuoden ostovoimakerroin = 1. Aiempien vuosien palkkoja on kerrottu 1 suuremmalla luvulla, jos elinkustannukset olivat alhaisempia verrattuna viimeisimmän ajanjakson elinkustannusindeksiin.Kaikkien henkilöiden reaalipalkkojen tason vuosimuutos keskimäärin tarkastelujaksolla
KUVA. Huom. tätä kuvaa on hyvä verrata seuravassa kappaleessa olevaan nimellisten palkkojen vuosimuutokseen, kuinka paljon inflaatio on syönyt nimellisten palkkojen korotuksen ostovoimaa.Identtisten henkilöiden reaalipalkkojen tason vuosimuutos keskimäärin tarkastelujaksolla
KUVA. Huom. tätä kuvaa on hyvä verrata seuraavassa kappaleessa olevaan nimellisten palkkojen vuosimuutokseen, kuinka paljon inflaatio on syönyt nimellisten palkkojen korotuksen ostovoimaa.Nimelliset palkat
Kaikkien henkilöiden nimellispalkkojen tason vuosimuutos keskimäärin tarkastelujaksolla
KUVAIdenttisten henkilöiden nimellispalkkojen tason vuosimuutos keskimäärin tarkastelujaksolla
KUVAPalkkasumma
Palkkasumma= keskipalkka * henkilömäärä. Tässä palkkasumma mittaa syyskuun kuukausisummaa vuodesta toiseen, palkkasumma ottaa huomioon palkkatason ja työllisten määrän. Talousteoriassa palkkataso ja työllisyys riippuvat toisistaan. On mahdollista, että yritys voi työvoimakustannusten minimoinnissaan irtisanoo osan työntekijöistä ja samaan aikaan nostaa jäljelle jäävien palkkoja. Tällöin työntekijöiden keskipalkka nousee, mutta palkkasumma voi laskea.