/ NULL.DEV/ ---------------------------------------------------------------------/ Necessary definitions required for a Survo printer driver:/ ----------------------------------------------------------/ ---------------------- Analyyseja työstä ja koulutuksesta

Huom. Sivusto vasta rakenteilla. Tietosisällöstä kysymykset petri . palmu 'at ' proliitto . fi.

Yleisiä käyttöliittymiä tilastojen katseluun:

Paluu web-sivuston pääsivulle

Ohje: voit kopioida/tallentaa kuva hiiren "oikea" -> kopioi/tallenna. Taulukot voit kopioida maalaamalla alue + kopioi (tai avaamalla html-tiedosto Excelissä). Kuvien ja tekstin suurentaminen Ctrl +/-.

Tilastollisia analyyseja Pron toimihenkilöiden työn luonteesta, koulutuksesta ym.

(sivu on keskeneräinen...)

Sisältö

Työn sisältöjen yleiskuva jäsenkunnassa

Työnteko (työkäyttäytyminen) tapahtuu työpaikan työympäristössä, se on tietynlaisessa relaatiossa (suhteessa, osajoukkona) mm. työpaikan työolosuhteisiin (www-sivu), työaikoihin ja -suhteisiin (www-sivu) ja palkkoihin ym. (www-sivu) . Näissä tilastoissa keskitytään pääasiassa toteutuneeseen työnkuvaan. Työnkuva voidaan myös ymmärtää "paperilla olevaksi", esimerkiksi toimenkuvauksessa listattu.

Alla on joitakin työhön, palkkaukseen ja työnhakuun liittyviä perustilastoja lähinnä koko jäsenkunta keskimäärin tutkimusvuosina.

Yllä on tilastollinen keskiarvokuva jäsenkunnan työalueista ja työtoiminnoista työmarkkinatutkimusdatan perusteella (keskimäärin vuodesta 2008 lähtien).

Jäsenkunta työkäyttäytymisen ulottuvuuksissa

Seuraavissa kolmessa kuvassa on tilastollisen monimuuttujamenetelmän (multiple correspondence analysis) avulla piirretty moniulotteinen hahmo jäsenkunnan työkäyttäytymisestä. Kuvan avulla voi hahmottaa, miten eri tekijät yhdistyvät tai poissulkevat toisiansa (todennäköisyysmielessä). Menetelmän ideana on yrittää saada moniulotteisesta ilmiöstä selkoa pelkistettynä kahteen tai kolmeen ulottuvuuteen (näin myös kyetä visualisoimaan hommaa).

Korrespondenssianalyysi, ulottuudet 1 ja 2..
Kuva 1/3 (tärkein kolmesta).

Oheisesta kuvasta voi havaita jäsenkunnan keskeisiä ryhmittymiä. Vaaka-akseli (joka on tiedollisesti merkittävin) erottelee selvästi mm (vasemmalta oikealle):
  • asematason (assistentit-asiantuntijat-pomot)
  • ansiotason (matala - korkea)
  • työajat (lyhet - pitkät)
  • naiset - miehet
  • vähän teknisen vs. teknispainotteisen työn
  • asiakaspalvelutyön - ei asiakaspalvelutyötä
  • kaupallis-taloudellis-hallinnollinen vs. ei
  • työssä vähän matkustaminen vs. paljon matkustaminen
  • työtoiminnan alhaisempi taso vs. korkeataso (työaktiv 3)
  • vähän työnantajan maksamaa koulutusta vs. enemmän (yli 5 pv)
  • sopimusalat (finanssi.... kiinteistö(palvelut), viestintä vs. rakennusala, teknologia, energia, metsäteollisuus jne.).

Pystyakseli taas tuo oman ulottuvuutensa, jossa selvimmin eroaa lyhyet työajat, alemmat ansiot, suunnittelu- ja konsulttiala, ict & vuokratyö, ...
Korrespondenssianalyysi, ulottuudet 1 ja 3.
Kuva 2/3.

Korrespondenssianalyysi, ulottuudet 2 ja 3.
Kuva 3/3.
Klikkaa tästä nähdäksesi yllä olevien kuvien koordinaatit taulukkona.

  • Toimihenkilötyön eloonjääminen

    Ihmisen tekemän työn eloonjäämiskäyrä asematason mukaan.
    Lisää Lisää kuvia eloonjäämiskäyristä muiden taustamuuttujien mukaan (klikkaa uudelle sivulle, takaisin selaimen "Back"-napilla)

    Tilastollinen selitysmalli toimihenkilötyön pysymiselle/katoamiselle

    Regressiomallin taulukot)

    TMT 1 kysymys:

    56. OMAN TYÖN KORVAAVA TEKNOLOGIA
    Arvioi, kuinka pian ihmisen toimintaa jäljittelevät keinoälyyn/-mieleen liittyvät teknologiat (koneet, robotiikka, kybernetiikka jne.) kykenevät tekemään saman työkokonaisuuden (ja tuloksen) kuin joka sinulla on ollut viime aikoina.

    Taulukossa beta-sarakkeessa olevat luvut kertovat riskitasosta. Negatiivinen arvo (< 0) tarkoittaa, että töiden katoamisvauhti on hitaampaa ja positiivinen arvo että nopeampaa. Samaa asiaa ilmaisee myös expb (exponentti beta:sta). Siinä nollapise on arvo 1. expb kertoo kuinka moninkertainen nopeus on (selittävän tekijän yhden yksikön muutosta kohden). Esim. arvo 1.3 tarkoittaa, että vauhti on keskimäärin 1.3-kertainen (ja esim. 0.8 vastaavasti 1/0.8=1.25 hitaampi).

    Suurimmat vaikutukset:
    TES_2ICT-ala (0.344/1.411)
    Kokonaistyytyväisyys työelämään (0-100%) (-0.092/0.912)
    TES_2Finanssi (0.261/1.298)
    Työmatkapäivät vuodessa ulkomaat (-0.084/0.92)
    ToimiAsema1Esimies (-0.223/0.8)
    Ika4l40-49 (-0.198/0.82)
    TES_2Elintarvikeala (0.256/1.292)
    (toim--;opit--;sekoi-;tekn--;työyht--;tihvol-) [0,1] (0.108/1.114)
    TKMAAKBPohjois-Pohjanmaa (-0.161/0.852)
    TES_2Energia-ala (0.239/1.27)
    Ika4l30-39 (-0.173/0.841)
    TKMAAKBPäijät-Häme (0.182/1.2)
    Työn kohdistuminen suoraan org. koko tuotantoketjuun aste (-0.019/0.981)
    TES_2Teknologiateollisuus (0.142/1.153)
    TES_2Kemianteollisuus (0.168/1.182)
    Sukupuoli {0=Nainen, 1=Mies} (-0.207/0.813)
    Nyk. alan ammattikokemus (v) (0.004/1.004)
    TKMAAKBVarsinais-Suomi (0.098/1.103)
    MIES:Ika4l40-49 (0.206/1.229)
    Koulutuspäivät yhteensä vuodessa (0.032/1.032)
    TKMAAKBEtelä-Karjala (-0.154/0.858)
    Koulutuspäivät yhteensä vuodessa (-0.028/0.972)
    TES_2Palvelut (0.136/1.146)
    Ollut vuorotyössä-nlr-{0=Ei, 1=Kyllä} (0.107/1.113)
    TKMAAKBPohjois-Karjala (0.137/1.146)
    MIES:Ika4l30-39 (0.176/1.193)
    KOULRYHal_palv (-0.121/0.886)
    HED (0.113/1.12)
    TES_2Metsateollisuus (0.116/1.123)
    KOULRYHyl_sos (-0.182/0.834)

    Yllä on listattu mallin tekijöistä itseisarvoltaan suurimmat vaikutukset siihen, miten nopeasti tai hitaasti teknologia korvaa toimihenkilötyön.

    Koulutukseen liittyviä tilastoja

    Tyossa_kouluttautuminen.pdf (mm. työnantajan kustantamat koulutuspäivät vuodessa ajassa, iän ja työpaikan koon mukaan)
    Kuva
    Kuva

    (põõsivun alkuun) (ylös sivun alkuun)

    Koulutuspäivät sopimusalaryhmän mukaan vuosittain

    Sopimusalaryhmittäiset (n. 15 ryhmää) aikasarjat koulutuspäivistä (työnantajan maks + muu) osana työnkuva-analyyseja (avautuu uudessa ikkunassa).

    Aikasarjakuvat työnantajan kustantamista koulutuspäivistä







    Koulutukseen pääsy ja osaamisen kehittäminen

    Alla olevassa listassa on tietoa koulutuspäivien ajallisesta kehityksestä tietyissä sopimusalaryhmittelyissä. Kuvasarjassa ensimmäisenä on koko jäsenkunta (ks. kuvan alaosassa "KAIKKI", sitten sopimualaryhmät (ks. kuvan alaosassa TES_2 = ...), joita on noin 15 kpl). Kunkin vuoden poikkileikkaustilannetta kuvataan keskiarvolla ja 10,25,50 (=mediaani), 75 ja 90 prosenttipisteillä (keskiarvon lisäksi jakauamassa tapahtuvat muutokset voivat olla kiinnostavia).

    Koulutuksen laatu ja määrä pääsektoreittain

    Seuraavassa on koulutukseen liittyvää statistiikkaaa Pron pääsektoreittain (+ muiden ryhmä).

    Regressiomallit koulutuspäivien muodostumiselle

    Koulutuspäivien muodostuminen (aineisto 2010-). Mallinnetaan työnantajan maksaman koulutuksen (päivää vuodessa) vaihtelua joukolla taustamuuttujia ja muita tekijöitä.

    Työnantajan kustantamat koulutuspäivät, tilastollinen malli, klikkaa kuvaa.

    Kuvassa on havainnollistettu sitä, miten eri selittävät tekijät vaikuttavat koulutuspäiviin. Jos vaikutus on nollaviivan oikealla puolella, niin tekijän olemassaolo (tai sen arvon muutos suuremmaksi) lisää koulutuspäiviä (ja vasen puoli vastaavasti vähentää). Muuttujan tilastollisesti merkitsevä vaikutus ilmenee virhemarginaalien (pun. vaakaviivat) avulla. Aina kun vaakaviiva menee punaisen pystyviivan päälle, niin muuttujan vaikutus ei poikkea asetetusta vertailuryhmästä (jos on luokittelumuuttujia, kuten kuvassa on useita, tes-ryhmä, sukupuoli, maantieteellinen alue jne.) tai sitten jatkuvan muuttujan kohdalla (jota ei ole luokiteltu) tekijän vaikutus ei vain ole tilastollisesti merkitsevä.

    Vaaka-asteikko ei kuvaa todellisia päivämääriä, mutta se mahdollistaa eri selittävien muuttujien vertailun "samassa kuvassa" (ns. standardoitu skaala). Klikkaa kuvaa suuremmaksi (aukeaa uudelle sivulle).

    Yleisesti koulutusta saa luultavammin, jos:
    
    - ollut koko vuoden töissä
    - vakinainen työsuhde
    - vähän aikaa uudessa työpaikassa
    - on mies
    - alle 30 v
    - esimies
    - finanssialalta
    - koulutustaustana insinööri
    - yli 100 hengen yrityksestä
    - paljon sosiaalisia suhteita (asiakkaat, kollegat)
    - työn luonne tieteellinen tai asiakaspalvelua
    - työn määrä ja intesiteetti korkea
    - työssä käytetään laaja-alaisesti (tai syvästi) eri oppialoja
    

    Yo. tulokset perustuvat 2010-2012 aineistoon.

    Työnkuvaprofiilit II (piiloluokat)

    On kiinnostavaa pyrkiä löytämään tiettyjä työnsisältöjen luokkia, jäsenjoukkoja, joilla on tietyllä tavalla samankaltainen työnkuva. Seuraavassa on tietynlaisella tilastollisella menetelmällä a) tunnistettu em. luokat (ja luokille ominainen työprofiili) ja b) analysoitu sitä, kuinka paljon kutakin luokkaa on painottunut pääsektoreissa.

    Yhteensä näitä "piiloluokkia" on 6, ja niille on ominaista tietynlainen työnkuva, esim. paljon teknisyyttä (tekn), mutta vähän sosiaalisia kontakteja (työyht) jne. (palaan mallin rakenteeseen tarkemmin...).

    (tekn+;opit--;työyht--;tihvol--) [0,1], Tutkimusvuosi (lask.keskipiste)(opit++;sekoi+;tekn-;työyht+++;tihvol-) [0,1], Tutkimusvuosi
(lask.keskipiste)
    (opit++;sekoi-;tihvol+;tekn++;työyht-) [0,1], Tutkimusvuosi
(lask.keskipiste)(toim--;opit--;sekoi-;tekn--;työyht--;tihvol-) [0,1], Tutkimusvuosi
(lask.keskipiste)
    (opit--;tekn--;työyht++;tihvol++) [0,1], Tutkimusvuosi (lask.keskipiste)(toim++;opit+++;sekoi+;tekn+;työyht+;tihvol-) [0,1], Tutkimusvuosi
(lask.keskipiste)

    Piiloluokkien rakenne

    Piiloluokkien tilastollinen rakenne

    Muuta materiaalia:

    Huom. vastaavat tilastot saatavissa myös sopimusaloittain). SV=Liiton sisäinen verkko.

    Keskustele tuloksista (vain liiton henkilökunnalle)



  • Linkkejä:

    Pron (julkisten) tutkimustilastojen pääsivu
    Tilastokeskuksen sivut
    Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) sivut
    Työterveyslaitoksen (TTL) sivut
    Työelämän tutkimuspäivien sivut
    Työelämä 2020 -sivustot
    Maailman Pankin indikaattorit
    Eurostatin tilastot
    Ammattiliitto Pron pääsivu

    Tutkimustiedotteita ja tutkimusinfojen esityskalvoja:
    Työmarkkinatutkimus 1/2014 infotilaisuus 08.04.2014 (kalvot, medialle)
    Työmarkkinatutkimus 2/2013 infotilaisuus 30.10.2013 (kalvot, medialle)
    Työmarkkinatutkimus 1/2012 infotilaisuus (kalvot, medialle)
    Työaikaesitys 27.11.2009, Toimihenkilöunioni (kalvot)
    Keskeytykset ja häiriöt toimihenkilötyössä - Toimihenkilötyön häiriötekijöiden esikartoitus - (Laine, Lätti, Palmu, Pääkkönen, Suokas, Toivonen, Tuure & Vesilahti, 2013, pdf-kalvot)
    Häiriöt toimihenkilötyössä esittelyaineisto (EK - STTK tuottavuustyöryhmä, 2013, (pdf-kalvot)

    Tutkimukset aihealueittain (spesiaaliraportit, avautuu uudelle lehdelle) (ET=ei toiminnassa):
    Demografiset taustatiedot (ET)
    Työllisyys (ET)
    Palkat, ansiot ja palkkausjärjestelmät
    Työajat (ET)
    Työn luonne ja koulutus
    (Työ)hyvinvointianalyyseja (järjestelmät, subjektiivisesti koettu tyytyväisyys ym.)
    Yritystason analyysit
    Arvo- ja asennetutkimus
    Yleiskalvot: "Pron toimihenkilöiden työelämän kuva" (pdf)
    Ajatuksia organisaation toiminnan ja vaikutusten mittaamisesta" (pdf)
    Kolumneja ym. tutkimustuloksista:
    Työelämän tila 2015 ja tulevaisuus (web-raportti P.Palmu 2015, tutkimustuloksista johdettua tulkintaa ym.)
    Palkkasalaisuus joutaa jo romukoppaan (Kauppalehti 18.3.2013 / Saarnio&Palmu, pdf)
    ...
    (materiaalia tulossa...)