Paluu web-sivuston pääsivulle

Regressiomalli joulukuun kokonaisansioista

- elinkustannusindeksillä (EKI, Tilastokeskus) korjatut ansiot

Tulot pistediagrammi 2011 Mitä malli selittää?
> Joulukuun tmt:ssä mitattua ansiota on mallinnettu tilastollisella menetelmällä (lineaarinen regressioanalyysi). Ideana on selittää ansiomuuttujaa samanaikaisesti usealla selittävällä tekijällä (sukupuoli, ikä, sopimusala jne.). Tällä tavalla ansionmuodostus voidaan hajottaa eri tekijöiden summaksi (lisäksi jää selittämätön osa, ns. jäännöstermi). Olennaista on ymmärtää, että mallilla vakioidaan aina muiden tekijöiden vaikutukset, esim. ikärakenne ja työnkuva vakioidaan, kun tutkitaan sopimusalojen välisiä eroja. Matemaattisesti y = a + b1*x1 + b2*x2 + ... + bp*xp + e, jossa y on selitettävä muuttuja, x1, x2, ... selittäviä muuttujia ja b1,b2,... näiden vaikutuskertoimet. a on mallin ns. vakiotermi (joka lisätään, jos mallilla ennustetaan y eri x:n arvoilla) ja e on em. mainittu jäännöstermi.

Kuvan lukeminen
Viereisessä kuvassa on visualisoitu mallin numeerisia tuloksia. Vasemmassa laidassa pystysuunnassa on mallissa käytetyt selittävät muuttujat. Musta piste mittaavat ao. muuttujan (tai sen luokan) vaikutusta selitettävään muuttujaan, tässä tapauksessa ansiotasoon. Punaiset vaakaviivat ilmaisevat vaikutuksen tilastollista virhemarginaalia. Punainen pystyviiva on nollavaikutuspiste (muuttuja ei vaikuta ansioihin) tai muuttujassa valitun vertailuluokan asetettu arvo. Mallissa pääosa selittävistä tekijöistä onkin sellaisia, jossa yksi muuttujan luokka-arvoista on valittu vertailuarvoksi (= 0).
Esimerkiksi sopimusala-muuttujassa, kaatoluokka "muu" on asetettu nollaksi ja muita alojen vaikutuskerroin on poikkeama tästä nollatasosta (x euroa vähemmän/enemmän). Mitä tahansa sopimusalaa voi verrata toisiinsa, ei pelkästään mallissa pakolliseen vertailuryhmään.
Mikäli muuttujassa ei ole vertailuluokkaa, niin muuttuja on joko numeerinen (jolla ei ole vertailuryhmää) tai sillä on kaksi arvoa 0 ja 1 (esimerkiksi on vakinaisessa työsuhteessa = {1=Kyllä, 0=Ei}), jolloin vertailuryhmänä on aina nolla. on automaattisesti.
Oikeassa laidassa pystysuunnassa on mallin selittävien muuttujien keskiarvot ja keskihajonnat (tai muuttujan vastausluokkien suhteelliset osuudet). On hyödyllistä tietää esim. paljonko on tietyn sopimusalan vastaukset muodostavat koko aineistosta.
Muuttujan tilastollisten vaikutusten analysointi tapahtuu virhemarginaalien (eli luottamusvälien) avulla. Mikäli virhemarginaali peittää nollaviivan, niin muuttujalla ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa vertailuryhmään (tai muuttujalla yleensä ei ole (lineaarista) vaikutusta - jos muuttuja on numeerinen tai 0/1-muuttuja).


Kuvasta nähdään, että sukupuolella ja iällä on yhteisvaikutus. Naisten ansiot lähtevät selvästi alemmalta tasolta ja ne "jämähtävät" n. 40 ikävuoden jälkeen. Miesten kohdalla iällä on suuri merkitys, nuorimpien ja vanhimpien ansioero voi hyvinkin olla jopa 1000 (huom. kun iän vaikutuksesta on jo poistettu mallin muut tekijät, kuten asema ja työnkuva). Alueellisesti Uusimaa jää omaksi kokonaisuudeksi, muualla ansiot ovat keskimäärin n. 250 (vähän alle 10 %) alemmat. Työnkuvatekijöistä eniten arvostetaan kaupallis-taloudellis-hallinnollista työnkuvaa ja teknistä työtä. Asiakaspalvelusta taas "rangaistaan". Mallissa on vakioitu kokonaistyöaika, joten mallissa käytännössä tutkitaan aikayksikköpalkkoja (näin esim. esimiesten pitemmät työpäivät on huomioitu).
Työpaikan koko vaikuttaa selvästi palkkoihin, isot työpaikat maksavat paremmin. Vakituinen työsuhde tietää noin 300 euron suhteellista lisää. Asemataso vaikuttaa siten, että esimiehet saavat noin 500 euroa enemmän kuin assistenttitehtävissä olevat. Muu toimihenkilöporukka jää näiden väliin, (huom. työnkuvatekijöitä on jo laajasti huomioitu). Ansiot kasvavat tutkinnon asteen mukaan. Vuokratyöläisyys merkitsee n. 300 euron (yli 10 %) vähennystä ansioihin.
Sopimusaloista (kun muut tekijät on huomioitu) parhaiten maksavat finanssi, ict, raksa ja teknologiateollisuus, ainakin kun näitä aloja verrataan palvelut-alaan, kulutustavara-alaan ja kenties myös viestintään. Malli jäsentää varsin hyvin sopimusalojen väliset erot (tässä tapauksessa voi ajatella, että syntyy kolme ryhmää). Kuvan perusteella voi etsiä maksimaalisen tai minimaalisen ansion ennustava profiili (poimimalla kustakin muuttujasta äärivaikutukset). Malli ennustaa mm. että jos vuokratyönteon osuus kasvaa, niin se tietää jäsenkunnan keskiansioiden alenemista (olettaen että muut tekijät pysyvät samoina).

Muita huomioita voit itse tehdä oheisesta kuvasta!