Työllistymmisen esteet Pron asiantuntijoilla ja esimiehillä

Pron tutkimusraportteja Pron tutkimusraporteissa tutkimuskohdetta kuvataan tavallista tutkimusuutista laajemmin ja syvemmin. Tutkimustuloksiin liittyy myös vapaampaa jatkopohdintaa ja mahdollisesti esitetään ratkaisukeinoja, joita voidaan johtaa tilastoista tai muusta tutkimuksesta. Kieli pyritään pitämään mahdollsimman kansantajuisena. Tekstin ideologinen sävy perustuu Pron jäsenkunnan arvo- ja ihannetutkimuksiin, mutta tuloksia pyritään arvioimaan mahdollisimman laajasti tieteen keinoin.
Ammattiliitto Pron tutkimuspalvelut Petri Palmu (2017)

Onko yksilön työllistyminen kysyntä- vaiko tarjontaongelma?

Työlllistymisen kysyntänäkökulmassa korostetaan yritysten ja talouden kysyntäsuhdanteiden määräävää vaikutusta. Kun tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa, niin kysyntään tarjonnalla vastaaminen johtaa uusien työntekijöiden rekrytointiin. Lisäksi voi syntyä kokonaan uusia firmoja, vaikkapa sitten toimimaan suurten vientiyritysten alihankintaketjussa. Yritysten saamat uudet tilaukset voivat vaatia työvoiman nopeata lisähankintaa. Tällöin yritysten kysynnän toisella puolella tulee olla riittävästi oikeanlaisen osaamistaustan työvoimaa, osaamisen tarjontaa. Myös osaamisen siis työpanosten tarjontapuolella tapahtuu sekä määrällisesti että laadullisesti. Työvoima

Hinta. Yritykset tekevät kustannushyötylaskentaa, pyrkivät maksimoimaan voittoja tai työntekijöiden määrä mitoitetaan

Työttömyys on uhkakuvissa korkealla

Teknologian työttömyysriskit ovat todellisia ja riskiryhmät on tunnistettava

Teknologia muuttaa ihmisen ja koneiden välistä työnjakoa tavalla, jota ei ole helppo ennakoida. Pron tutkimusten mukaan ilmassa on piirteitä, joista osa voi ilmentyä laajempinakin kielteisinä yllätyksinä.

Koulutuspäivämäärillä mitattuna työnantaja on vuosi vuodelta panostanut yhä vähemmän työntekijöiden koulutukseen. Oppiminen on toki digitalisaation ansiosta siirtynyt myös toisenlaisiin ympäristöihin, mutta lukujen valossa työnteon sisällä uuden oppiminen ja koulutukseen osallistuminen ei ole lähelläkään seurannan alkuvuosien 2008 ja 2009 tasoa. Koulutussuunnitelmia on tehty n. joka neljännelle, joten herää kysymys, onko työntekijöiden osaamiseen panostaminen tarpeeksi systemaattista ja pitkäjänteistä? Tilastojen mukaan ihmisten osaamisen riittävyys on ollut korkealla tasolla, mutta riittääkö se, kun esim. digitalisaatioteknologiassa tapahtuu uusia läpimurtoja?

Mitä ihmistöitä teknologia korvaa nopeimmin?

Pron tilastojen mukaan (mittari: "Ihmistyön korvautuminen teknologialla viimeistään 10 vuoden sisällä") teknologian vaikutus näyttää olevan voimakkainta erilaisissa palvelu- ja tietotyötehtävissä. Rahoitusala, vuokraustoiminta, viestintä, hallinto- ja tukipalvelutehtävät, postiliikenne ja matkatoimistot ovat toimialalistan kärjessä. Tehtävätyypeistä esimiehet ovat kaikkein parhaiten suojassa teknologialta, todennäköisyysero on merkittävä asiantuntijoihin (tilasto). On myös havaittu, että em. teknologiailmiö korreloi samankaltaisten työpaikkojen vähenemisen ja heikentyvien työllistymismahdollisuuksien kanssa. Alan vaihtamista vältellään viimeiseen asti ja työnantajan koulutus ei ole riittävää eikä tarpeeksi ennakoivaa. Teknologiatyöttömyys on todellista totta, mutta sen mittaaminen suhteellisen vaikeata. Tosin esim. rahoitusalalla firmat ovat itse myöntäneet, että nykyisten ja tulevien irtisanomisten syynä on digitalisaatio sen eri muodoissa.

Onko robottiverolle tarvetta?

Katsotaanpa aluksi mitä Pron arvo- ja ihannetutkimukset sanovat prolaisten haluista verotusta kohtaan.

Yllä olevan kuvan perusteella verotusta tulisi (2015) käyttää yhteisen sektorin ja sosiaalisen hyvinvoinnin kohteisiin (työllisyys, julkinen liikenne, asuminen, sosiaaliturva ja koulutus). Lisäksi sisäinen turvallisuus ja ekologisen ympäristön suojeleminen nousevat verotuksen käyttökohteissa.

Kuvan perusteella verotusta tulisi kohdentaa pääomiin, alkoholiin ja tupakkaan, omaisuuveroon ja yritysveroon. Ansiotulojen, arvonlisän, polttoaineiden, perintöjen ja energian+ympäristön verotusta halutaan vähentää.

Pron jäsenkunnan kokemana vielä tällä hetkellä ei ole tapahtunut sellaista murrosta, jossa robotit olisivat ottaneet palkansaajan näkökulmasta sellaisen "systeemisen vallan", jossa robotteja tulisi verottaa erityisesti suhteessa muihin tuotantovälineisiin ja -pääomaan. Teknologiaan, patentteihin jne. kuitenkin liittyy omistuskysymykset, kenen ansiota teknologian kehitys on? Teknologia kehittyy tieteellisten läpimurtojen ja muun työnteon kautta.

Myös julkista sektoria pidetään tärkeänä

Tuloksista voidaan päätellä, että vaikka Pron jäsenet toimivat yksityisellä sektorilla, niin vahva julkinen sektori koetaan tärkeäksi. Olennaista on, että Suomen systeemin tulee investoida ihmisiin ja kestävä tuottavuus syntyy työnteon kautta. Em. näkemystä tukee vahvasti myös taloustieteilijä Thomas Pikettyn tutkimukset, joiden perusteella hän väittää, että talouskasvu hidastuu, jos vaurastuminen siirtyy työnteosta pääomien koroilla ja perinnöillä "elämiseen". Pron jäsenten ihanteissa korostuu vahvasti työnteon merkitys, vaikka koetut työolosuhteet ja työn merkityksellisyys eivät ole lähelläkään ihanteellista tasoa.

Tuotantovälineiden omistusta ja yritysten toimintaa verottamalla myös em. robottiveron tarvetta voidaan vähentää. Pääomien ja varallisuuden kasautuminen yksittäisiin käsiin on ei toivottava tulevaisuuden suunta. Epäsuorasti tämä koskee tietenkin myös teknologiaa ja sen avulla varallisuuden synnyttämistä.

Jos robotit ym. aiheuttavat massatyöttömyyden tai työvoiman jyrkän kahtia- tai kolmijaon (jossa työvoima jakautuu erittäin hyviin töihin, sitten joukkoon heikosti palkattuja töitä ja loput ovat työttöminä), niin silloin robottien erikseen verottamiseen on hyviä syitä. Tietenkin Suomi joutuu tai saa toimia globaalissa talousympäristössä, mutta työntekijöiden hyvinvoinnin turvaamiseksi olisi syytä noudattaa Pron jäsenten näkemyksiä mm. verotuksen painopisteistä. Tämä lisäisi myös Pron asiantuntijoiden ja esimiesten luottamusta poliittikoihin ja politiikan tekemiseen.

Tilastoja