Toimintaympäristön kolmijako työelämän kohteiden paremmassa jäsennyksessä (T)

Pron tutkimusraportteja Pron tutkimusraporteissa tutkimuskohdetta kuvataan tavallista tutkimusuutista laajemmin ja syvemmin. Tutkimustuloksiin liittyy myös vapaampaa jatkopohdintaa ja mahdollisesti esitetään ratkaisukeinoja, joita voidaan johtaa tilastoista tai muusta tutkimuksesta. Kieli pyritään pitämään mahdollsimman kansantajuisena. Tekstin ideologinen sävy perustuu Pron jäsenkunnan arvo- ja ihannetutkimuksiin, mutta tuloksia pyritään arvioimaan mahdollisimman laajasti tieteen keinoin. Raportit voivat myös olla luonteeltaan enemmän teknisiä (T) kuin tuottamaan dataan perustuvia tulkintoja.
Ammattiliitto Pron tutkimuspalvelut Petri Palmu (2017)

Jako sosiaaliseen, taloudelliseen ja ekologiseen

Ensinnäkin jokainen hypoteettinen tai teoreettinen rakennelma on subjektiivinen jäsennys, yritys tehdä loogista selkoa kohdeilmiöstä. Voimme olla varsin yksimielisiä siitä, että maailma muodostuu fysikaalisesta ja lisäksi on olemassa informaatiota. Ongelmien ratkaisussa olennaista on toki ymmärtää fysikaalista ja informaatiotodellisuutta. Kokonaisympäristö jaetaan kolmeen:

Kolmijako on kokonaistason jäsennys, jonka edelleen jakaminen äärettömään määrään pienempiä ja pienempiä osia ja niiden välisiä suhteita eli relaatioita on tämän raportin käsittelyn pääkohde. Olennaista on ymmärtää, että jos jokin muuttuu pientasolla, niin samalla kokonaisuus myös väistämättä muuttuu suoremmin ja/tai epäsuoremmin. Suora muutosvaikutus tarkoittaa, että pienosa on suorassa yhteydessä isompaan kokonaisuuteen. Esimerkiksi työntekijän tekemä koodausvirhe aikaansaa sen, että ohjelmisto ei toimi tarkoituksenmukaisesti. Epäsuorasti tai ketjureaktiona, vaikkapa pankkijärjestelmään liittyvä ohjelmisto voi aiheuttaa laajan myllerryksen, uhata taloudellisia mekanismeja, aiheuttaa sosiaalista levottumuutta ja täten väistämättä vaikuttaa jollain tavalla ekologiseen ympäristöön.

Em. kokonaisuuteen ylettyvä vaikutus voidaan matemaattisesti kuvata yhdiste- ja aggregointifunktioilla.

Kyse on relaatioista

On sanottu että ensimmäisessä älylllisessä vaiheessa ihminen kykenee tekemään asioiden listoja, toisessa vaiheessa asioita alettiin järjestelmään, "sorttamaan". Järjestys luo asioiden välille relaatioita eli loogisia suhteita (esim. suuruusjärjestys, tai hierarkisuus). On toki tarpeen listata asioita, mutta älyllisessä prosessissa asioilla luodaan relaatiorakenne, joka voi myös muodonmuuttaa itse asiat (esim. koota saman ylemmän hierarkian alle, tai tietty alkio voi joka kokonaan kadota, jakautua uusiksi olioiksi).

Näitä asioida voidaan myös kutsua neutraalisti olioiksi. Tässä teknisemmässä raportissa tarkoitus on käsitellä vaikkapa ihmistä ja konetta mahdollisimman yleisestä kehikosta, joten usein molempia kutsutaan "vain" olioina (lukija voi käyttää mielikuvitustaan ja etsiä olioille konkreettisia vastineita). Oliot ovat mitä tahansa, pieniä tai suuria. Oliot ovat usein sekä "atomeja" että samalla osana jotain laajempaa osajoukkoa tai järjestelmää, olioiden oliota.

Pienet asiat punoutuvat suuremmiksi yhdisteiksi. Punokset nähdään vaikkapa markkinaverkostoina, tuotantoketjuina ja kulutustuotteina. Kyse on siis "asioiden" välisistä relaatioista, ilman relaatioita myös itse asiat lakkaavat olemasta (vertaa esimerksi ihmisessä keuhkojen ja sydämen välinen toiminta). Relaatiot myös luovat olioiden vä lille kontrollisuhteita. Yksipuolinen "valta- tai käskysuhde" on eräs kontrollisuhteen tyyppi, tosin äärimmäisen yksinkertainen, joka lienee todellisessä elämässä harvemmin puhtaassa muodossa esiintyvä.

Mitä on työelämä?

Työelämässä ...

Ammattiliitto kehikossa

Logiikasta